Developed in conjunction with Ext-Joom.com

Toimitusketjut tehokkaiksi simulointimallien avulla

Pitkien kuljetusetäisyyksien vaatima kustannussäästö voidaan saavuttaa, kun hake on kuivaa ja puhdasta. Silloin siinä on vähän vettä ja paljon energiaa ja näin saavutetaan metsähakkeen laadulle asetetut vaatimukset.

PUULOG hankkeen eräänä tavoitteena on analysoida puuhakkeen hankintaketjun liiketaloudellisia ja logistisia toimintamalleja. Simulaatiomallien avulla tutkittiin toimitusketjujen rakenteita. Erilaisten tapausten perusteella selvitettiin muuttuvan kysynnän vaikutuksia suurille käyttöpaikoille toimitetun hakkeen toimitusvarmuuteen, laatuun ja hankintalogistiikan kustannusten muodostumiseen Pohjois-Suomessa.

Simuloinnilla tarkoitetaan todellisten mallien matemaattista tai loogista mallintamista niin, että mallin avulla systeemiä voidaan tutkia ja sillä voidaan tehdä kokeita. Pitkän aikavälin tapahtumia on mahdollista tarkastella lyhyessä ajassa. Vaihtoehtoisesti voidaan tarkastella yksityiskohtaisesti ja rauhassa toimintoja, jotka oikeasti tapahtuvat nopeasti. Tässä työssä simulaatiomallin etuna on se, että se kuvaa muutosten vaikutukset toimitusketjussa.

Jos Pudasjärvelle perustetaan energiapuuterminaali, niin sen etäisyys Ouluun tullee olemaan noin 100 km. Merkittävää on, että hakkeen kuljetukset voidaan ajoittaa tältä etäisyydeltä normaaliolosuhteissa 20 minuutin tarkkuudella loppukäyttäjälle. Simulaatiossa oletettiin, että loppukäyttäjä ei voi varastoida haketta alueelleen kuin enintään päivän tarpeen. Tulosten perusteella nykyinen kuljetuskalusto, eli yhdistelmät, joiden lavatilavuus on joko 135 irtokuutiometriä tai 150 irtokuutiometriä, ovat riittävän kokoisia. Raakapuun kuljetusetäisyys terminaaliin ei saisi olla paljon suurempi kuin 30 kilometriä.

Tämän tutkimuksen oletustilanteessa näyttäisi siltä, että ero 175 i-m3:n ja 150 i-m3:n lavatilavuuksien välillä ei ole niin merkittävä, että kuljetusyrittäjien kannattaisi lähteä investoimaan suuria summia kalustoon, jonka käyttö hakekuljetuksissa on ainakin tällä hetkellä aika epävarmaa. Jos hakkeen kysyntä kasvaa ja vakiinnuttaa asemansa loppukäyttäjien pääpolttoaineena, asiaa kannattaa harkita. Nykyisen kuljetuskaluston koko on riittävä Pudasjärven alueelta hankitun hakkeen kuljettamiseen, jos kuljetusmatka ei nouse yli 140 kilometriin.

Simulaation kaikissa tapauksissa kuljetettiin aina kysynnän verran haketta. Loppukäyttäjä ei voinut varastoida haketta, joten pyrittiin kuljettamaan mahdollisimman tarkasti kysynnän verran haketta. Jos kuljetusetäisyys kasvaa pitkäksi, eli 180 km:iin ja sen yli, näyttäisi tämän simulaation tapauksessa, että lavatilavuudeltaan suuren ajoneuvon hyötysuhde pienenee. Keskinopeuden pysyessä samana vuorokautinen ajomäärä vähenee. Toisin sanoen silloin nyt käytössä olevat lavatilavuudet ovat hyötysuhteeltaan parempia. Nykyinen hakeautokalusto on myös monikäyttöisempää, ja ajoneuvoja voidaan käyttää myös muihin kuljetustehtäviin suhteellisin pienin lisälaittein ja investoinnein niinä päivinä, jolloin ei ajeta haketta. Kuljetusyrittäjä saa yleensä korvauksen kuljettamansa tonnimäärän mukaan. Silloin edullisin on sellainen kalusto, jolla tulee ajetuksi vähiten kilometrejä.

Haastattelujen perusteella on käynyt ilmi, että terminaalin perustamisen suurin hyöty saavutetaan hakkeen kosteuden alentamisella. Sillä on suora vaikutus kuljetettavan hakkeen energiasisältöön ja painoon. Mitä kuivempi hake, sitä paremmin voidaan hyödyntää ajoneuvoyhdistelmien kuljetuskykyä ja lisätä kuljetettavan hakkeen määrää. Nykyiset määräykset estävät jo tällä hetkellä käytössä olevien lavatilavuudeltaan suurempien ajoneuvojen käytön, jos kuljetettavan hakkeen kosteus on 45 %.

Jos puunkorjuu voidaan tehdä optimaalisesti ja energiapuu saadaan kuivana terminaaliin tai tienvarsihaketus onnistuu hyvin, niin energiapuuterminaalilla on loppukäyttäjän kannalta vain toimitusvarmuutta lisäävä merkitys. Terminaali toimii loppukäyttäjän varmuusvarastona, josta voidaan toimittaa haketta hyvin lyhyellä varoajalla loppukäyttäjälle. Muita hyötyjä saadaan muiden kulujen, kuten hakettamisen ja kuormaamisen, kustannusten jakautumisesta useammalle toimijalle. Hakettamisesta saadaan kustannushyötyjä, koska niin sanottu ”kuuma ketju” voidaan toteuttaa ja hakkurin ei tarvitse siirtyä välivarastolta toiselle. Terminaalin sijaintipaikan on oltava keskeinen energiapuun hankinta-alueeseen nähden ja hyvien tieyhteyksien äärellä.

Metsähakkeen kuljetus / Eero Klemetti

english
russia
terveys rakennusluvat opetus poytakirjat
Sumua

0°C

Pudasjärven sää

Sumua

Ilmankosteus: 100%

Tuulen nopeus: 3.22 km/h

  • 5 Maalis 2015

    AM Fog/PM Clouds 2°C -3°C

  • 6 Maalis 2015

    Lumikuuroja 1°C -4°C

Kollaja-työryhmän loppuraportti

Pudasjärven kaupunginhallituksen perustama Kollaja-työryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja työryhmän loppuraportti on esitelty valtuutetuille 25.2. klo 17.00 pidetyssä valtuustoseminaarissa.

Lisätietoja loppuraportista

Kaupunginjohtaja Tomi Timonen puh. 050 454 8230, tomi.timonen(ät)pudasjarvi.fi
Toimitusjohtaja Pertti Pietinen puh. 040 581 4726, pertti.pietinen(ät)pvo.fi

Avoimet ovet Yläkartanossa

Palvelutalo Yläkartanossa on avoimet ovet perjantaina 13.3.2015 kello 12-14.30. Osoite on Pappilantie 7, Pudasjärvi.

Pudasjärven palvelutalo Yläkartanossa kerrotaan tarinatalon muodossa, mitä kaikkea toimintaa talon sisällä tapahtuu. Avoimien ovien tarkoitus on muun muassa kannustaa yhteistyötahoja osallistumaan ikääntyneiden arkeen. Avoimissa ovissa esitellään vasta avattua kirpputoria, tarinatalon ideologiaa sekä uutta lounasruokailun mahdollisuutta lähialueen ikääntyneille.

Lue lisää...
OuluOn Only In Lapland