”Miten niinkun omasta mielestä menee?” - Eli miksi kannattaa mitata?

Suomi on mittaamisen ja itsearvioinnin kultamaa. Jossain vaiheessa kyselyjä ja lomakkeita täyttäessä mielen saattaa vallata kyynistyminenkin sen suhteen, että onko omalla arvioinnilla mitään vaikutusta. Miten kaikki nämä tulokset otetaan käyttöön? Miten tuottamaani tietoa hyödynnetään ja miten niistä itse hyödyn?

Työterveyslaitoksen Kykyviisarin kehittämistyössä ajatuksena on ollut, että työ- ja toimintakyvyn itsearviointimittarin pitää olla sellainen, että se tuottaa luotettavaa tietoa ja myös hyötyä täyttäjälleen. Mittaamisen mielekkyys yksittäisen henkilön näkökulmasta tulee omasta työ- ja toimintakyvystä ajantasaisen kokonaiskuvan saamisesta. Kykyviisarin kaltaisen mittarin avulla myös vahvuudet ja voimavarat tulevat näkyviksi. Kykyviisarin avulla saa kokonaiskuvan heikomminkin sujuvista elämän osa-alueista, mutta pääpaino on olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn tekemisessä näkyväksi. Kykyviisari haastaa kyselyyn vastaajan arvioimaan, millaiseksi itse kokee yleisen hyvinvointinsa, sosiaalisen toimintakykynsä, mielialansa, arjen sujuvuuden, osaamisensa, terveydentilansa ja uskonsa työllistymiseen. Kyselystä saatavan palautteen avulla huomaa, että mitkä asiat ovat hyvin ja mitkä asiat esim. työtä hakiessa tulisi ottaa huomioon.

Kykyviisarin kehittämisvaiheessa Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) hankkeissa tehdään mittarin testaustyötä. Yksi Kykyviisaria systemaattisesti käyttävistä projekteista on Pudasjärvellä toimiva Laavu-hanke (www.pudasjarvi.fi/kaupunki-info/projektit-ja-hankkeet/laavu). Jos yksilö saa Kykyviisarista ajankohtaisen tilannekatsauksen, niin mikä mahtaa olla työ- ja toimintakyvyn mittaamisen merkitys asiakastyötä tekevien näkökulmasta?

Laavu-hankkeessa Kykyviisari on helpottanut työelämän ulkopuolella olevien asiakkaiden työ-ja toimintakyvyn arviointia ja antanut hyvän pohjan keskustelulle. Hanketyöntekijät saavat Kykyviisarin antamasta palautteesta hyviä neuvoja myös itselleen. Mittarin avulla saa selville asiakkaiden vahvuudet ja osa-alueet, joille kannattaa suunnata palveluita. Kyselyllä selviää myös yksityiskohtia, esimerkiksi onko asiakkailla ystäviä, hoituvatko pankkiasiat tai mikä on fyysinen kunto. Kykyviisarin positiivinen palaute on kannustava. Laavun näkökulmasta on ollut mukava havaita, miten pitkään työttömänä olleet asiakkaat löytävät elämästään osa-alueita, joissa ovat vahvoja ja huomaavat voivansa suhteellisen hyvin. Laavu-hankkeen tavoitteena on luoda uusia, innovatiivisia ja ennaltaehkäiseviä hyvinvointi- ja työllisyyspalveluja syrjäytymisen ehkäisyyn. Tavoitteena on luoda myös kestävä ja kustannustehokas malli palvelujen tuottamiseen yhteistyössä kaupungin ja kuntayhtymän sekä kyläyhdistysten ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hankkeen kautta edistetään ja tuetaan syrjäytymisvaarassa olevien tai jo syrjäytyneiden kuntalaisten osallisuutta ja työllistymistä. Tämän tyyppisessä työssä luotettavat mittarit ovat hyvin tärkeitä.

Uudelleen työllistymisen tukea tarjoavat useat toimijat, viranomaispalveluiden rinnalla on erilaisia yhteispalvelupisteitä, työvoiman palvelukeskuksia ja työllistyvyyden edistämiseen erikoistuneita hankkeita ja kokeiluja. Tässä toimijajoukossa asiantuntijan voi toisinaan olla vaikea arvioida, mikä palvelu kenellekin sopii, mitä kunkin asiakkaan kanssa on järkevää tehdä, ja vaikuttaako toiminta. Jos kuulostaa tutulta, niin suosittelemme liittymään mukaan keskusteluihin Facebookissa – ”Kykyviisari – keskustelua ja kehittämistä” – ryhmässä.

Anne Salmi, Työterveyslaitos
Aili Jussila, Laavu-ESR-hanke, Pudasjärven kaupunki
www.ttl.fi/kykyviisari

OuluOn Only In Lapland