Kaupunginjohtajan katsaus Pudasjärven vuoden 2017 toimintaan


Talouden tilanne

Kuntatalouden näkymät vuosille 2016–2020 ovat aikaisempia arvioita hieman myönteisemmät ja tilikauden tulos jopa vahvistuu hieman vuosina 2016–2017. Kuntien velkaantuminen jatkuu yhä, mutta suhteessa bruttokansantuotteeseen velkaantuminen ei enää nouse. Hieman myönteisemmästä vireestä huolimatta kuntatalouden näkymät ovat edelleen hyvin haastavat.

Talouskasvun pysyminen historiallisen vaimeana ja väestön ikääntyminen lisäävät kuntatalouden kustannuksia. Yli 75-vuotiaan väestön määrä kasvaa lukumääräisesti eniten erityisesti osassa maakuntien keskuskaupungeista. Tämä asettaa nämä kunnat uuden tilanteen eteen, kun merkittävää palvelutarpeen kasvua voi olla yhtä aikaa sekä lapsi- ja perhepalveluissa että hoiva- ja terveyspalveluissa.

Maailmantalouden kasvuvauhti on kuluvana vuonna hieman hidastunut, sillä kehittyneiden maiden, esimerkiksi USA:n, kasvu on heikentynyt. Myös kehittyvissä maissa kasvuvauhti on hidastunut, vaikka kasvuprosentit ovatkin kehittyneitä maita selvästi korkeammalla tasolla. Koko maailmantalous kasvaa ennusteiden mukaan vuonna 2016 reilut 3 %. Useimmat ennusteet ennakoivat maailmantalouden kasvun hieman piristyvän tästä lähivuosina. Kolmen taantumavuoden jälkeen Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,2 prosenttia. Vuosina 2016 – 2019 kasvun ennakoidaan olevan edelleen varsin hidasta, pysyen yhden prosentin kasvuvauhdissa. Mikäli toteutunut kasvu on tätä suuruusluokkaa, niin BKT:n ja teollisuustuotannon taso on vielä vuonna 2018 yhä pienempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin, ennen finanssikriisiä. Suomen taloudessa ja kotimaisissa investointimahdollisuuksissa on kuitenkin ollut orastavia merkkejä siitä, että tätä myönteisempikin talouskehitys on mahdollinen.

Sote- ja maakuntauudistusta on suunniteltu toteutettavaksi vuodesta 2019 lähtien. Muutokseen liittyviä lakeja ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty, eikä niitä ehditä hyväksyä vuoden 2016 aikana. Lakia valmistelevien tietojen perusteella ei voida tehdä päätöksiä, vaan on tukeuduttava olemassa olevaan lainsäädäntöön. Siksi olemme laatineet talousarvion- ja suunnitelman Kuntaliiton suosittelun mukaisesti, ottamatta huomioon mahdollista tulevaa uudistusta.

Pudasjärven kaupungin verotulojen kehitys näyttää lähivuosina vakaalta. Kaupungin investointitahti jatkunee korkeahkolla tasolla ja mahdollisuudet myös yksityisten investointien lisääntymiseen näyttävät nyt aiempaa todennäköisemmältä. Vaikka verotulokehikon ennuste näyttää Pudasjärven osalta tuleville vuosille pientä laskua, olemme varovaisen toiveikkaita, että verotulokertymä aiempien vuosien tapaan toteutuisi ennakoitua myönteisempänä. Valtionosuuksien ennakoidaan odotetusti laskevan, johtuen sekä edellisen hallituksen toteuttamasta järjestelmäuudistuksesta että nykyhallituksen tekemistä lisäleikkauksista valtionosuuksiin. Vaikka Pudasjärven ikärakenteella sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve on vuodesta toiseen kasvava, on ollut myönteistä huomata edellisen ja vielä kuluvankin vuoden aikana, että Oulunkaaren kuntayhtymän talousarvio näyttää pitävän ja jopa alittuvan.

Toiminnan painopisteet

Pudasjärven kaupungin toiminnassa ovat korostuneet viime vuosina voimakkaat panostukset uuteen sisäilmaltaan turvalliseen ja terveelliseen rakennuskantaan. Kaupunki julistautui Suomen hirsipääkaupungiksi Hirsikampuksen vihkimistilaisuuden yhteydessä. Olemme saaneet moderneilla massiivipuurakenteisilla julkisilla rakennuksilla runsaasti sekä kansallista että kansainvälistä huomiota. Hirsikampus valittiin vuoden 2016 Puupalkinnon saajaksi. Vierailijoita uusissa hirsirakennuksissamme on käynyt tuhatmäärin. Uusia suunnitelmia tulevien hirsirakennusten osalta on pöydällä ja vähintään suunnittelumäärärahoina näkyvissä talousarviossakin. Parhaillaan selvitetään mahdollisuutta rakentaa massiivipuurunkoisena jäähalli ja mahdollinen uusi kirjastorakennus entisen Kurenalan koulun tontille. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös investointiohjelmassa esitetty määräraha keskustaajaman uuden sisääntuloväylän rakentamiseksi. Tarvitsemme nykyistä selkeämmän ja liikenteellisesti helpomman sisääntuloväylän kaupungin keskustan palvelujen ääreen. Tällä ratkaisulla tuemme myös keskustan olemassa olevien yrittäjien toimintaedellytyksiä ja luomme mahdollisuuksia uudelle yrittäjyydelle.

Vuoden 2017 aikana valmistuu Suojalinnan alueelle uusi tekonurmikenttä ja jääkaukalo saadaan siirrettyä uudelle paikalle. Talousarviovuoden aikana on suunnitelmana käynnistää myös uuden lähiliikuntapuiston rakentaminen Pietarilan alueelle hirsikoulumme läheisyyteen. Lähiliikuntapuisto tulee palvelemaan niin alueen asukkaiden kuin Hirsikampuksen koululaistenkin tarpeita. Vuokrataloyhtiöllämme on tarkoitus toteuttaa uuden hirsirunkoinen luhtitalokokonaisuus Pietarilan alueelle vuoden 2017 aikana. Myös muuta uutta asuinrakennuskantaa on suunnitteilla. Kaukolämpöyhtiömme puolestaan suunnittelee käyttöikänsä päässä olevan keskustan lämpövoimalan uusimista, jonka rakentamisaika ajoittuisi alustavasti vuosille 2017-2018.

Uuden päivitetyn kuntastrategian valmistelu on parhaillaan käynnissä ja strategia on tarkoitus tuoda hyväksyttäväksi kevään 2017 aikana, vielä ennen kuntavaaleja. Kaupunginvaltuusto on linjannut, että uuden kuntavaalien jälkeisen valtuuston koko on nykyisen 35 jäsenen sijasta 27 valtuutettua. Pienenevä valtuuston koko heijastuu myös muihin kaupungin luottamushenkilötoimielimiin, joiden kokoa on niin ikään syytä miettiä uudelleen. Toimielinten koosta päätetään osana hallintosäännön päivittämistä. Joulukuun alussa 2016 pidettävässä valtuustoseminaarissa linjaamme sekä kuntastrategian että hallintosäännön käsittelyn sisältöä ja aikataulua siten, että asiakirjat tuodaan hyväksyttäviksi vielä nykyisen kaupunginvaltuuston toimiajan puitteissa.

Talousarviovuoden aikana tavoitteena on myös kaupunginvaltuuston hyväksymän toiminnan kehittämisohjelman päivittäminen vuosille 2017-2019. Valmistelussa jatketaan aiempaa linjaa, jossa ohjelman tavoitteena on kustannusten hallittu kurissa pitäminen valtionosuusleikkaukset ja verotulot huomioon ottaen. Samalla kehitetään palvelujen rakenteita ja saadaan henkilöstö-, tila- ja laiteresurssit nykyistäkin tehokkaampaan käyttöön.

Pudasjärven kaupunki tekee yhdessä kuntalaisten, yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa kovasti töitä alueemme elinvoiman kasvattamiseksi. Elinvoimaan panostaminen on samalla panostamista tulevaisuuteen ja useat kehittämishankkeet ja investoinnit tähtäävät nimenomaan tähän. Tarvitsemme Pudasjärvelle lisää työtä, tekemisen mahdollisuuksia ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Samalla saamme kaupungin väkiluvun kehitystä käännettyä myönteisempään suuntaan. Tätä kirjoittaessani on mukava huomata, että kuluvan vuoden väestökehitys näyttää edellisvuosia myönteisemmältä. Teemme myös ensi vuonna yhdessä kovasti töitä, jotta saamme tästä kehityssuunnasta pysyvän!

Kiitokset henkilöstölle

Kaupungin toiminta ja talous on saatu vakiinnutettua kestävälle tasolle toteutettujen rakennemuutosten ja tehostamistoimenpiteiden avulla. Iso kiitos tästä kuuluu henkilöstölle! Jatkossa toimintaa on edelleen kehitettävä ja tehostettava, mutta myös investoinnit palvelujen kehittämiseen ovat välttämättömiä. Meillä on Pudasjärvellä myönteinen kehittämisen ilmapiiri ja isotkin haasteet olemme onnistuneesti pystyneet kääntämään olosuhteisiin nähden parhain päin. Myös tuleviin haasteisiin lähdemme Pudasjärvellä hyvin motivoituneina ja tietäen, että hyvällä yhteistyöllä niistäkin selvitään.

Kiitokset henkilöstölle arvokkaasta työpanoksestanne ja iloa työskentelyyn!

timonen tomiTomi Timonen, kaupunginjohtaja

suomi100 pikkubanneri

Kuntavaalit 2017

OuluOn Only In Lapland