• Takaisin kotiin
  • Eput Pudiksella

Developed in conjunction with Ext-Joom.com

Kylätalolla on valot!

Ryhmätyöllistämisen malli on tuonut töitä ja kaivattuja lähipalveluja Pudasjärven kylille. Kaupunki rahoittaa toimintaa puskurilainalla ja osallistavalla budjetoinnilla.

”Reilu vuosi sitten saapui kylälle vieraita,
ja mikään ei ole sen jälkeen ollut ennallaan.
Alkoi ryhmämäinen pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ja kuntouttava työtoiminta.

Paljon on mennyt aikaa, rahaa ja tupakkaa.
Mutta on tullut taianomaista jälkeä,
kun miehet ja naiset ovat kulkeneet kylillä auttaen ihmisiä.

Koko kylä huokuu tyytyväisyyttä.
Kylätalo on herännyt henkiin.
Nurkat, paikat, rannat ovat tulleet kuntoon.

Työ, ja tarina jatkuu!”

Heikkoudet vahvuuksiksi

Työpaikkojen puute. Lisääntyvä työttömyys. Lähipalvelujen katoaminen kauas kotikyliltä. Tyhjenevät, rapistuvat kyläkoulut. Tämän päivän todellisuutta useilla syrjäkylillä. 

Tähän todellisuuteen ei lannistuttu Pudasjärvellä. Pudasjärven kaupungin hallinnoima Laavu-hanke pisti hihat heilumaan ja lähti rohkeasti kääntämään heikkoudet vahvuuksiksi. Porukalla mietittiin, miten olemassa olevia mahdollisuuksia voidaan monipuolisesti hyödyntää kylien ja kyläläisten hyvinvoinnin edistämiseksi. 

Syntyi ryhmätyöllistämisen malli, jossa kyläyhdistykset työllistävät lähiseutujen pitkäaikaistyöttömiä tarjoamalla erilaisia palveluja kyläläisille sekä kunnostamalla kylätaloja. Mallin avulla vaikeasti työllistyviä on työllistynyt lähiseuduille, kylien elinvoima ja yhteisöllisyys on kasvanut sekä kyläläiset ovat saaneet kaivattuja lähipalveluja. Samalla myös kylätalot ovat saaneet uuden elämän, ja ihmiset mahdollisuuden tuoda osaamistaan näkyväksi omassa yhteisössään. 

Ryhmätyöllistämisen malli tuo työpaikkoja kuntaan

Ryhmätyöllistämisen malli on uudenlainen tapa työllistää pitkäaikaistyöttömät ryhminä läheisiin kyläyhdistyksiin. Malli tuo yhteen eri toimijat edistämään hyvinvointia ja osallisuutta asuinpaikasta riippumatta. Toimintamallissa pitkäaikaistyöttömät ja vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat henkilöt sekä kyläyhdistykset, kyläyhteisöt ja kaupunki toimivat yhdessä. 

Malli edistää työllistettävien henkilöiden osallisuutta ja hyvinvointia tarjoamalla työtä, vertaistukea, parempaa toimeentuloa ja paremmat lähtökohdat työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Kyläyhdistykset saavat lisää resursseja toiminnan pyörittämiseen ja kehittämiseen. Se, mitä ennen on tehty talkootyöllä, voidaan mallin myötä hoitaa työtehtävinä ja maksaa työstä palkkaa työllistettäville. 

Kyläyhteisöön saadaan työllistämistoiminnan kautta lisää työpaikkoja ja sitä kautta kaivattuja lähipalveluja. Ympäristön viihtyisyys lisääntyy työntekijöiden kunnostaessa yhteisiä alueita sekä pitäessä paikat kunnossa ja siisteinä. Kaupunki puolestaan saa toiminnan myötä uusia keinoja edistää työllisyyttä ja kuntalaisten yhdenvertaisuutta. Ryhmätyöllistämisen malli edistää kuntalaisten osallisuutta, vähentää huono-osaisuutta ja tuo taloudellisia säästöjä tarjoamalla pitkäaikaistyöttömille työtä ja ohjausta elämän eri osa-alueilla.

ryhmatyollistamisen malli

Kuva 1. Ryhmätyöllistämisen malli pähkinänkuoressa (Piritta Hiltunen)

Miten ryhmätyöllistäminen toimii?

Case Jonkulaiset, Jongun alueen Kyläyhdistys Ry ja ryhmätyöllistämisen malli 

”Kyläyhdistys on mahdollistanut pitkäaikaistyöttömäin haja-asutusalueen asukkaiden työllistymisen lähialueille. Tämä näkyy nyt kyläläisten hyvinvoinnin lisääntymisenä, ympäristön siisteyden kohenemisena ja kylätalon kunnostuksena, aina vain viihtyisämmäksi yhteiseksi kohtaamispaikaksi.”

Jongun alueen kyläyhdistyksen työllistämistoiminta sai alkunsa vuonna 2015, kun Laavu-hankkeen tekemässä kartoituksessa havaittiin Jongun lähialueilla olevan paljon pitkäaikaistyöttömyyttä. Kartoitus johti siihen, että vaikeasti työllistettävien työllistämiseksi lähdettiin kehittämään toimintamallia yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyökumppaniksi löytyi Jongun alueen kyläyhdistys, joka oli vuonna 2009 lunastanut omistukseensa vanhan kyläkoulun. Kylätaloksi muutettu rakennus kaipaili jo kipeästi remonteerausta. 

Tältä pohjalta määriteltiin tarkemmin tarvetta ja mahdollisuuksia työtoiminnalle, analysoitiin toimintaympäristöä ja luotiin asiakasymmärrystä eri näkökulmista. Tässä vaiheessa havaittiin muun muassa, että pitkät työmatkat ovat monille ylitsepääsemätön haaste. Ratkaisuksi kehitettiin kimppakyyti, joka salli samalta suunnalta kulkevien työmatkat. 

Työllistettävien ryhmän vetäjäksi palkattiin henkilö kaupungin velvoitetyöllistettävistä. Ryhmän vetäjän tehtäviin kuuluivat paitsi ryhmän toiminnan johtaminen, myös uusien työkohteiden kartoittaminen kyläyhteisössä. Aluksi ryhmän työtehtävät liittyivät kylätalon kunnostamiseen, mutta pian kyläläiset ja muut toimijat alkoivat tarjota erilaisia tehtäviä kuten esimerkiksi lumitöitä, halkojen hakkaamista ja muita arjen askareita kyläyhdistyksen tehtäväksi. 

Näistä lähtökohdista syntyi ryhmätyöllistämisen malli, jossa paitsi työskennellään, saadaan myös vertaistukea ryhmästä. Työpäiviin kuuluvat yhteinen kahvihetki aamuporinoineen sekä kotiruoan valmistaminen ja yhteinen lounashetki työn teon lomassa. 

Tällä hetkellä Jongun alueen kyläyhdistys työllistää seitsemän henkilöä. Työllistettävät ihmiset saavutetaan TE-palveluiden kautta. Mukaan toimintaan on pyritty saamaan myös kaikista heikoimmassa asemassa olevia työnhakijoita. Työsopimukset ovat yleisimmin pituudeltaan puolesta vuodesta vuoteen.  Työllistettyjen jatkotyöllistymistä edistetään jo työsuhteen aikana tarjoamalla työllistetyille henkilöille työhön valmentajan palveluja ennen työsuhteen päättymistä. 

Mikäli uutta työpaikkaa ei kuitenkaan etsinnöistä huolimatta löydy, siirtyy henkilö TE-toimiston asiakkaaksi ja hänellä on edelleen oikeus jatkaa yhteistyötä työhön valmentajan kanssa. Myös kyläyhdistyksen järjestämiin ryhmätoimintoihin henkilöt ovat tervetulleita edelleen työsuhteen päättymisen jälkeenkin. 

Toiminnan rahoitus

Toiminnan kulut koostuvat muun muassa palkkakuluista, työvaatteista, työterveyshuollon kustannuksista, kylätalon ylläpitokuluista, palkkahallinnon kuluista ja yleishyödyllisten kohteiden kunnostuskuluista. Kulut katetaan saaduilla palkkatuilla, työllistämisen kaupunkilisillä, kaupungin maksamalla tuella sekä myytävistä palveluista saaduilla tuotoilla. 

Kaupunki tekee toiminnan mahdolliseksi, kun se myöntää erityistä puskurilainaa työsuhteen alkuvaiheen palkkakulujen maksamiseksi ajallaan. Jatkossa toimintaa rahoitetaan myös osallistavan budjetoinnin kautta.

Palkkahallinnon pyörittämiseen yhdistykset saavat apua Työpetari Ry:ltä, joka tarjoaa yhdistyksille tukityöllistämiseen liittyviä toimistopalveluja. Työpetari ry auttaa palkkatukihakemuksissa, työsopimuksissa, vakuutuksissa, palkanmaksussa, työ-ja palkkatodistuksissa sekä verotukseen liittyvissä asioissa.

Toiminnan vaikutusten todentaminen – toiminnan arviointi 

”Kyläyhdistys on saanut työllisyystiimiinsä todellisia ”helmiä”. He ovat hitsautuneet yhteen ja voimaantuneet ryhmänä. He tukevat toinen toistaan erinomaisen vertaistuen keinoin ja kannustavat esimerkillään myös kyläläisiä jaksamaan arjessa. Joku mummo on jo tilannut heidät ensi kesänä jatkamaan rakennusten kunnostusta (puoji pitää maalata). Arkuus on hävinnyt sekä avoimuus ja sosiaalisuus lisääntynyt huomattavasti. Työntekijöiden taloudellinen vakaus on voimistunut ja he voivat elää normaalia elämää. Ovat tavallisia yhteiskunnan kantavia pilareita, maksaen veronsa ja muut kulunsa normaalilla työllä.”

Toimintaa on suunniteltu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja sitä kehitetään edelleen jatkuvasti vastaamaan kyläyhteisön tarpeisiin ja tuottamaan mahdollisimman paljon paikallista hyvää. Toiminnan vaikutuksia on tarkoitus mitata ja arvioida yksilön, yhteisön, ympäristön sekä taloudellisten vaikutusten näkökulmista.

Laskelmia taloudellisista vaikutuksista on tehty yksittäisten henkilöiden kohdalla ja vaikutuksia on tarkoitus todentaa jatkossa myös laajemmin. Työllistettävien henkilöiden työ- ja toimintakyvyn muutoksia seurataan keräämällä tietoa Kykyviisari-mittarin avulla. Toiminnan on kuitenkin jo tässä vaiheessa todettu tuovan paitsi taloudellisia säästöjä, myös lisäävän hyvinvointia niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin näkökulmista.

Jatkosuunnitelmat Ryhmätyöllistämisen mallin kehittämiseksi

Ryhmätyöllistämisen mallia toteutetaan tällä hetkellä kolmella kylällä Pudasjärvellä. Mallin avulla on työllistetty vuoden 2016 aikana 26 henkilöä, lisäksi ryhmissä on ollut 1–3 kuntouttavan työtoiminnan henkilöä. Yhden työllistetyn työ on jatkunut palkkatukijakson jälkeen ryhmän ohjaajana. Pudasjärven kaupungin on tarkoitus kehittää mallia ja toimintaa jatkossa osana osallistavaa budjetointia.

Toimintamallia arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti vastaamaan paremmin eri asiakasryhmien toiveisiin ja tarpeisiin. Parhaillaan käynnissä on toimintamallin huolellinen dokumentointi ja kehittäminen edelleen mm. palvelumuotoilua hyödyntäen yhteistyössä Sokra-koordinaation kanssa. 

Teksti: Piritta Hiltunen, Sokra-koordinaatio ja Aili Jussila, Laavu-hanke
Lainaukset: Onerva Ronkainen, puheenjohtaja, Jongun alueen kyläyhdistys ry

english
russia
terveys rakennusluvat opetus
poytakirjat pieni
luottamushenkilopalvelu

Developed in conjunction with Ext-Joom.com

Metsänomistaja hiilinielun hoitajana

Siinä se kasvaa, tuleva metsäni! Toivottavasti menee kuitenkin kauan ennen kuin olen yksi Suomen yli 630 000 metsänomistajasta. Jos ei itse, niin melkein jokaisen suomalaisen vanhemmat tai joku suvusta omistaa metsää, ja tietenkin valtio eli me.

Lue lisää...
OuluOn Only In Lapland