EN | RU | FI

Työllisyydenhoitoon tarvitaan panostuksia

Kaupunginjohtaja Tomi Timosen puhe työllisyysseminaarissa Oulussa 28.9.2016:

Minulla oli kunnia kertoa kaupunkimme hyvistä käytännöistä ja kaupunginjohdon sitoutumisesta työllisyydenhoitoon Oulussa 28.9. pidetyssä MYP-verkoston järjestämässä työseminaarissa. Alla muutamia ajatuksia, joita toin seminaarissa esille.

Pudasjärvellä työttömiä oli elokuun lopussa noin 500, joista alle kolmikymppisiä 100 ja yli 50-vuotiaita 250. Työttömyysprosentti on 16 %, Oulussa 16,3 ja Taivalkoskella 16,5. Muissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa tätä alhaisempi.

Työmarkkinatuen kuntaosuus eli ns. sakkomaksu on suuruusluokassa 250-300 tuhatta euroa vuositasolla. Tähänkin pääsemiseksi saadaan tehdä kovasti töitä, voisi helposti olla puolimiljoonaa euroa tai ylikin.

Meillä Pudasjärvellä on satsattu sekä hanketoiminnalla että kaupungin omilla panostuksilla työllisyydenhoidon tukitoimenpiteisiin. Hyviä kokemuksia olemme saaneet muun muassa kylätoimijoita ja yhdistyksiä aktivoimalla. Aika harvinaista, mutta jopa pysyväisluonteisia työpaikkoja kylille ja kylätoimijoiden organisaatioihin on saatu luotua. Meillä työllisyydenhoidon kokonaisuus on sijoitettu keskitetysti kehittämistoimen alaisuuteen eli samaan hallinnonalaan kuin elinkeinojen kehittäminen. Työllisyydenhoidon toimenpiteet ja elinkeinojen kehittämiseen tähtäävät toimintakokonaisuudet tähtäävät kaikki samaan päämäärään: saamaan ihmisille työtä, toimeentuloa ja elämisen sekä yrittämisen mahdollisuuksia. Toki keinovalikoima vaihtelee, mutta tavoite on sama eli saada ihmisille töitä.

Tässäkin salissa suuri osa ihmisistä tekee töitä sellaisten ihmisryhmien kanssa, joilla on enemmän tai vähemmän haasteita työllistyä avoimille työmarkkinoille. Osalla kohderyhmiä on selvää, että työllistyminen ei ole ehkä ainakaan vähään aikaan päätavoite.

Kuitenkin, voin jo kohtuullisen pitkällä työkokemuksella sanoa, että meidän kaikkien, lähes laitalukien, tavoitteena perimmiltään on löytää se oma paikkansa yhteiskunnassa. Vastaus siis siihen, mkä on kunkin yksilön rooli yhteiskunnassa ja ympäröivässä yhteisössä? Kukaan ei halua lähtökohtaisesti olla syrjäytynyt tai ihmisryhmien tai sosiaalisten verkostojen ulkopuolella. Kaikilla on halua kehittää sosiaalista toimintakykyään ja yllätys yllätys, lähes kaikilla on ainakin jossakin aivojen sopukoissa tavoitteena, vaikka sitä ei heti ääneen sanokaan, oman lokeronsa löytämisen, työpaikan löytämisen, lisäarvon tuottamisen ja muiden ihmisten häntä arvokkaana pitämisen aikaansaaminen. Vaikka lukuisien epäonnistumisten myötä itsetunto mataisi maan rajassa, piristyttyään ja voimaannuttuaan ihminen yleensä näkee jo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia työllistymisen polullaan.

Pudasjärvellä kaupungin sekä virkamies- että poliittinen johto näkee tämän yksilön perimmäisen tarpeen ja tunnustaa sen tosiasian, että meidän on aivan uudenlaisella ja entistä tehokkaammalla tavalla tehtävä töitä sen eteen, että yhä useampi kuntalainen löytää oman polkunsa kohti työllistymistä tai pääsemistä arvokkaaksi osaksi sosiaalisia ja yhteisöllisiä verkostoja.

Digitalisaatio, globalisaatio, robotiikka, suomalaisen jälkiteollisen tuotannollisen työn sisällön muuttuminen ja talouselämän kvartaaliluonne saa aikaan haasteen, jossa työn luonne koko ajan muuttuu ja koulutusvaatimukset lisääntyvät. Voisi sanoa, että varsinkin rakennetyöttömyyden piiriin kuuluvien henkilöiden työllistymismahdollisuudet koko ajan käyvät haasteellisemmiksi. Vaikka työllistyminen edelleen on siellä tausta-ajatuksena tai unelmana, polku työllistymiseen on koko ajan kivisempi ja polun pituus sekä tarvittavien askeleiden määrä koko ajan kasvaa.

Pudasjärvellä tätä kivistä polkua pyritään tasoittamaan useiden hankkeiden voimin. Ehkä merkittävimpänä tällä hetkellä käynnissä olevana hankkeena on Laavu-hanke, jossa juurikin keskitytään kylien ja yhdistyksien aktivoimiseen yhdessä kaupungin ja yritysten kanssa löytämään uusia työllistämisen ja aktivoimisen malleja. Ryhmätoimintojen kehittäminen, yhteisöllisyys ja moniammatillinen resurssien mahdollisimman tehokas käyttäminen ovat saaneet jo tuloksia aikaan ja hyviä käytännön esimerkkejä olisi luetella koko joukko.

Aivan uusimpana kokonaisuutena on Unelmatehas -konsepti, jossa laajalla kirjolla toimenpiteitä lavennetaan ihmisten mahdollisuutta löytää uuden työn tekemisen malli. Keskeinä periaatteena konseptissa on luoda se polku, jota pitkin työttömät, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, nuoret, pitkäaikaistyöttömät, ammatinvaihtajat ja muut kohderyhmät pääsevät kohti jo aiemmin mainitsemaani perimmäistä tavoitettaan, voisi sanoa unelmaansa,  eli pääsevät lähemmäksi työn saamista, oman lokeronsa ja paikkansa löytämistä. Unelmana heilläkin työllistyminen. Tässä tarvitaan vain vähän erilainen suhtautuminen työn käsitteeseen.

Kerron vain yhden esimerkin käytännön elämästä, mitä työ oikeasti on. Miettikääpä perinteistä maatilaa: mitä on tai on ollut työ maatilalla: eikö se pidä sisällään kaikki ne toiminnot, aamutoimista alkaen, mitä päivän aikana nukkumaan menoon asti, maatilayhteisön jäsenet tekevät. Isäntä ajaa traktoria, vaari teroittaa vikatteen, lapset auttavat heinätöissä. Eikö tämä ole yhteisöllistä työn tekemistä parhaimmillaan. Vähän samaan pitäisi päästä työn uuden sisällön määrittelyssä.

Kaupunki on tämän toiminnan aloittamiseen satsaamassa merkittäviä panostuksia, eilen viimeksi kaupunginhallituksessa varattiin tähän resursseja. Valmista ei vielä ole paljon, mutta kesän aikana toteutetuista pilottiryhmistä on jo hyviä kokemuksia. Mielenkiintoista oli seurata kahden remonttiryhmän toimintaa, kun eri kohteissa maahanmuuttajataustaisista miehistä koostuvan ja suomalaistaustaisen miesporukan välille löytyi yhteinen kieli ammatillisesta osaamisesta ja heidän yhdessä tekemisen meiningistä.

Taloudellisena panostuksena työmarkkinatuen sakkomaksu on kaikista eniten turhaa ja hukkaan heitettyä rahaa. Sen sijaan on paljon taloudellisesti järkevämpää panostaa näitä rahoja työllistämiseen sekä palkkatuella että suoraan, tästä on meillä jo lukuisia kokemuksia. Säästöjä olemme laskennallisesti saaneet aikaan ja niistä voisi kertoa toisella kertaa enemmänkin.

Tehdään yhdessä lisää työn tekemisen mahdollisuuksia!

timonen tomiTomi Timonen, kaupunginjohtaja

Blogit ja kolumnit

pudasjarvi  Lapland - The North of Finland