EN | RU | FI

Kaupunginjohtajan katsaus tilinpäätökseen vuodelta 2016

Talouskehitys Suomessa parani vuoden 2016 aikana edellisvuodesta ja lopulta BKT kasvoi 1,4 prosenttia. Ennakoitua myönteisempi talouskehitys niin Suomessa kuin maailmallakin on johtanut siihen, että aivan viime aikaisissa talousennusteissa on kansantaloutemme kasvuvauhti nähty aiempia ennusteita parempana. Lähivuosille ennusteet lupaavat kasvuksi hieman yli 1,5 prosentin tasoa, mutta viime viikkojen korkein ennuste on yltänyt jo 2 prosentin BKT:n kasvuvauhtiennusteeseen.

Maltillisten palkankorotusten ja inflaation vuoksi tulevien vuosien talouskasvu kääntyy tähänastista enemmän viennin varaan. Kasvun vetureina vientisektorilla ovat etenkin perinteisemmät teollisuudenalat, kuten metalli-, konepaja-, metsä- ja autoteollisuus, joiden näkymien paraneminen kertoo osaltaan Suomen kilpailukyvyn kehittymisestä oikeaan suuntaan. Maailmantalouden kasvunäkymät ovat paranemaan päin, vaikka kasvuvauhti ei yllä samalle tasolle kuin ennen finanssikriisiä. Maailmanpolitiikan haasteet, kuten oikeistopopulismin ja protektionismin nousu joissakin valtioissa sekä EU:n kehitykseen liittyvä epävarmuus, vaikeuttavat tulevan talouskehityksen ennustamista. Kuntien käyttötalous on pääosin tasapainossa, mutta kuntakentän velkaantuminen jatkuu. Hallitusohjelman julkisen talouden sopeutuspaketti sekä kilpailukykysopimuksen vaikutukset pienentävät kuntien menoja, mutta toisaalta vaikuttavat myös tuloihin. Kokonaisvaikutuksen arviointi on haasteellista, mutta vuodelle 2017 toteutettujen merkittävien ammatilliseen koulutukseen kohdistuvien leikkauksien vaikutus on selkeästi negatiivinen.

Pudasjärven kaupungin vuoden 2016 tilikauden tulos (-1,4 miljoonaa euroa) oli pitkästä aikaa negatiivinen kuuden perättäisen positiivisen vuoden jälkeen. Poisto- sekä varauserien jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui 1,2 miljoonaa euroa. Tulopuolella toimintatuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien toteuma oli sinällään talousarvion tasossa tai hieman yli, mutta menopuolella tapahtui osin suunniteltujakin ylityksiä, joiden vuoksi tulos muodostui negatiiviseksi. Keväällä 2016 saatiin tieto, että Koillis-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymälle oppisopimuskoulutukseen myönnetyn valtionosuuden takaisinperinnän lopullinen summa jää huomattavasti tehtyä varausta pienemmäksi ja tulokseen voitiin näin ollen kirjata pakollisen varauksen purkuna noin 2,3 miljoonaa euroa. Osin tämän liikkumavaran vuoksi päätettiin valmistella vuotta 2016 koskevaa nopeutettu kiinteistöjen poisto- ja purkuohjelma, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi. Tämän vuoksi tilikauden tuloksessa on mukana kiinteistöjen purkukustannuksia 1,2 miljoonaa euroa sekä kiinteistöjen alaskirjauksesta syntynyttä arvonalentumista 2,6 miljoonaa euroa ja kiinteistöjen myyntitappioita 0,4 milj. euroa. Myönnetyt lisämäärärahat sivistystoimelle tarvikehankintoihin (0,25 milj.€) ja kehittämistoimelle työllistämiseen (0,2 milj.€), Oulunkaaren kuntayhtymän maksuosuuden ylittyminen talousarvion tasosta (0,4 milj.€) sekä OSEKK:in Pudasjärven OSAO:n yksikön toiminnasta tullut alijäämälasku (0,2 milj.€) vaikuttivat lisäksi miinusmerkkisen tuloksen syntymiseen ja siihen, että aiempien tilikausien ylijäämä pieneni edellisvuodesta 8,8 miljoonaan euroon.

Pudasjärven kaupungin toiminta

Vietimme Hirsikampuksen vihkiäisiä elokuussa 2016 ja samassa tilaisuudessa Pudasjärvi julistautui Suomen hirsipääkaupungiksi. Syyskuun alussa järjestimme kaupungin ja Moderni hirsikaupunki -hankkeen toimesta kansallisen hirsirakentamisen seminaarin, jossa osallistujina olivat maan puurakentamisen ykkösasiantuntijat. Puurakentaminen ja Pudasjärvellä modernit massiivipuiset hirsirakennukset ovat saaneet valtakunnallista ja kansainvälistä huomiota. On korkea aika nostaa julkisen rakentamisen tasoa ja nykyaikaisilla kotimaisilla puurakennuksilla se onnistuu parhaiten, käyttäen alan parasta osaamista ja ammattitaitoa. Pudasjärvellä on modernien hirsirakennusten noin viiden vuoden historian aikana (Karhukunnaan rakennuksista Hirsikartanoon) käynyt tutustumassa hieman laskutavasta riippuen noin 7-8 tuhatta vierasta. Tästä määrästä suurin osa kotimaisia kävijöitä, mutta kansainvälisten vierailijoiden osuus on koko ajan nousussa. Niinpä hirsimatkailusta odotetaan jo tulevana suvena merkittävää piristysruisketta muutenkin noususuhdanteessa elävälle matkailulle.

Pudasjärven kaupunkikuva on viime vuosien aikana muuttunut melkoisesti. Uusia komeita rakennuksia on tullut ja vanhoja poistunut. Rimmin alueen asuntolarakennusten sekä kaupungintalon ympärillä olleiden rakennusten purkaminen vuoden loppupuolella poisti kaupunkikuvasta vanhoja hylättyjä rakennuksia. Onhan myös niin, että pitää purkaa ensin vanhaa tieltä pois, että voi tulla uutta tilalle. Seuraavaksi ovat vuorossa entisen Kurenalan koulun tontilla olevat rakennukset, joista ensimmäisenä lähtee vanha asuntolarakennus, mikäli valtuusto näin päättää. Olemme valmistelemassa kiinteistöjen purkuohjelmaa kuluvalle vuodelle ja siihen liittyvät määrärahatarpeet tulevat valtuuston päätettäviksi lähiaikoina. Aivan vuoden 2016 vuoden purku- ja alaskirjaustasoon ei ole mahdollisuuksia, mutta olemme silti hyvin edellä pari vuotta sitten kaupunginvaltuustossa hyväksyttyä kiinteistöohjelmaa.

Viime vuonna valmistelimme myös uutta kaupunkistrategiaa, joka tosin saanee viimeisen silauksen ja varsinaisen hyväksynnän kuluvan kevään aikana. Voimassa oleva kuntasuunnitelma on linjauksineen ollut hyvä ja vahva pohja kaupungin kehittämiselle ja sen lähtökohdista on ollut hyvä valmistella uutta strategiaa. Uudessa strategiassa tullaan keskittymään entistä tiiviimmin muutamaan kehittämisen keihäänkärkeen, Pudasjärven omiin vahvuuksiin, joiden kautta saamme tulevina vuosina Pudasjärvelle uutta toimeentuloa ja elinvoimaa. Mikäli valtuusto niin päättää, strategiassa tullaan asettamaan merkittävä tavoite uusien työpaikkojen saamiseksi Pudasjärvelle ja asetetaan tavoite kääntää väestökehitys kasvuun. Haasteellisen tavoitteen saavuttamiseksi on tarpeen valmistella heti strategian hyväksymisen jälkeen tarkempi riittävän konkreettinen ja laaja elinvoiman toimenpideohjelma, jolla yksilöidään ja vastuutetaan asetetut tavoitteet.

Henkilöstömäärä ja -kulut pysyivät vuoden 2016 aikana edellisvuoden tasolla. Sairauspoissaolojen väheneminen edelleen jatkui ja viime vuonna sairauslomapäivien lukumäärä väheni peräti 7,5 prosenttia. Vaikka kaupungin henkilöstön keski-ikä (47,3 v) on keskimääräistä kuntakenttää selvästi korkeampi, tämä ei näy korkeampana sairauspoissaolojen määränä, vaan kehitys on ollut jopa toisen suuntainen. Kaupungin toiminnallinen ja taloudellinen tulos, henkilöstökyselyt, koulutuspäivien noususuunta, kehityskeskustelut ja aktiivinen henkilöstöetuisuuksien käyttöaste kertovat kaikki omaa kieltään siitä, että kaupungin henkilökunta on motivoitunutta, ammattitaitoista ja sitoutunutta toimimaan yhteisen kaupungin edun mukaisesti ja saavuttamaan asetettuja tavoitteita, tietenkin yhteistyössä luottamushenkilöorganisaation kanssa.

Kiitokset henkilöstölle, luottamushenkilöille, kuntalaisille, yrittäjille ja yhteistyökumppaneille arvokkaasta työstänne kaupungin eteen!

Blogit ja kolumnit

pudasjarvi  Lapland - The North of Finland