EN | RU | FI

Kaupunginjohtajan katsaus Pudasjärven vuoden 2015 toimintaan

Kuntien talousarvioita on valmisteltu kuluvan syksyn aikana varsin epävarmoissa tunnelmissa. Talouskehityksen valopilkut ovat Suomessa jääneet vähiin ja optimistisimmatkin ennusteet uskaltavat luvata kansantaloudellemme lähivuosina vain vähäistä kasvua. Julkisen sektorin mittava sopeutustarve rakenneuudistuksineen, ostovoiman negatiivinen kehitys sekä vientiteollisuutemme rankka rakennemuutos ovat kaikki tekijöitä, jotka vain lisäävät epävarmuutta tulevaisuudesta. Kuntakentän taloudenhoidon haasteena ovat erityisesti valtionosuuksiin viime vuosina tehdyt leikkaukset, joiden vaikutuksesta vuonna 2015 Pudasjärven kaupungin valtionosuudet ensimmäistä kertaa todellakin laskevat edellisvuoteen verrattuna.

Pudotus ei ole tässä vaiheessa vielä mitenkään dramaattinen, mutta valtionosuuksien kehitys on uuden valtionosuusjärjestelmän myötä kääntymässä pysyvästi tähän suuntaan. Pudasjärven ikärakenteella sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve ei ole kuitenkaan laskeva. Päinvastoin Oulunkaaren palvelutuotannon lisääntyvät resurssitarpeet kävivät menneen syksyn kuntaneuvottelujen aikana selväksi. Alun perin Oulunkaarelle kesäkuussa 2014 annettua nollakasvuun pohjaavaa talousarvioraamia oli kaupunginhallituksen pakko nostaa lokakuussa, jotta välttämättömien lakisääteisten palvelujen tuottaminen saadaan turvattua myös ensi vuonna.

Kaupunginvaltuusto päätti pitää tulo- ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2015 pääosin ennallaan. Verotulojen arvioidaan hieman kasvavan, joka osaltaan paikkaa valtionosuuksissa tapahtuvaa laskua. Vuoden 2015 talousarvio on tasapainossa, vaikka tilikauden tulostavoite jääkin kuluvan vuoden talousarvion tasosta. Kaupungin taseessa on aiemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää n. 6,5 milj. euroa ja myös vuoden 2014 arvioidaan muodostuvan selvästi ylijäämäiseksi.

Kaupungilla on aiemmin linjatun mukaisesti käynnissä talouden tasapainottamisohjelman päivittäminen, jonka työn tuloksena on tarkoitus kesäkuussa 2015 hyväksyä valtuustossa ohjelma, jossa tarvittavat toimenpiteet linjataan. Kaupungin taseessa on aiemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää, joten kuntalakiin perustuvaa talouden tasapainottamisvelvoitetta meillä ei ole. Sen sijaan on erittäin järkevää ennakoida tulevaa talouden tiukkenevaa tilannetta ja tehdä jo etukäteen tarvittavat päätökset, joilla saadaan menot vastaamaan tulopohjan kehitystä. Näin vältetään viime vuosikymmenellä koetun kaltainen talouden syöksykierre, joka saatiin jämäkällä tasapainottamisohjelmalla katkaistua. Ohjelmaa on tälläkin kertaa syytä tarkastella muutoinkin kuin pelkkänä leikkauslistana. Kyseessä on toimenpideohjelma, jossa on tarkoitus puuttua palvelujen rakenteisiin ja tehostaa toimintaa ja sitä kautta löytää niin kustannussäästöjä kuin saada henkilöstö-, tila- ja laiteresurssit vielä nykyistäkin tehokkaampaan käyttöön. Erityisesti kiinteistöjen osalta meillä on välttämätöntä laatia toimenpideohjelma, jossa aikataulutetaan konkreettiset toimenpiteet kiinteistöjen omistuksesta luopumiselle, kirjanpidollisille alaskirjauksille ja mahdollisille purkutöille. Osa palvelurakenteeseen kohdistuvista tehostamistoimenpiteistä voivat edellyttää myös lisäresurssointia nykyiseen verrattuna.

Toiminnan painopisteet

Pudasjärven ikärakenteesta johtuen panostukset ikäsidonnaisiin palveluihin myös jatkossa ovat tärkeällä sijalla. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen, tuetun palveluasumisen lisääminen korostaen kuntouttavaa työotetta, omaishoidon edellytysten kehittäminen, Arjen turvaa kunnissa –hankkeen myötä kehitetyt erityisesti sivukylien palveluja lisäävät toimenpiteet ja monet muut toiminnallisissa tavoitteissa mainitut tavoitteet tähtäävät omalta osaltaan kuntalaisten ja erityisesti ikäihmisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Myös lapsiperheille annettava tuki, moniammatillinen yhteistyö lastensuojelutyössä sekä lapsiperheiden ja työssä käyvän väestön tarpeiden huomioon ottaminen asuntopolitiikassa ovat asioita, joihin tullaan jatkossa panostamaan.

Kaupungilla on meneillään päätöksentekojärjestelmään tehtyihin muutoksiin liittyen valiokuntamallin kehittämistyö, jossa nyt vajaan pari vuotta toiminutta valiokuntamallia kehitetään toimivammaksi. Tavoitteena on tuoda valiokunnille enemmän aiempaa konkreettisempia asioita valmisteltavaksi siten, että valmisteltavat asiat liittyvät selvästi talousarvion ja toiminnan suunnitteluun vuosikelloajattelun mukaisesti. Kehittämistyön aikataulua ei ole etukäteen lyöty lukkoon. Päinvastoin on todennäköistä, että työ jatkuu vielä vuosia. Tavoitteena on ennen kaikkea, että saamme kehitettyä yhteistyössä luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden, kuntalaisten ja sidosryhmäkumppaneiden kanssa päätöksentekoa siten, että kaupungin toiminta on tehokasta, vuorovaikutteista, nopeasti yhteiskunnan muutoksiin reagoivaa ja asiakaslähtöistä.

Kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen kaukolämpötoiminnan yhtiöittämisestä vuoden 2015 alusta lukien. Päätös perustuu kuntalakiin tehtyihin muutoksiin, jotka edellyttävät kunnan perustoimintojen järjestämistä siten, että ei toimita enää kilpailutilanteessa markkinoilla. Energiatuotanto on yksi yhtiöittämisvelvoitteen alaisista toiminnoista. Kaukolämpötoiminnan yhtiöittämistä voidaan perustella myös sillä, että kaukolämpö kilpailee muiden energiantuotantomuotojen kanssa. Yhtiömuotoisessa liiketaloudellisesti kannattavassa toiminnassa myytävän lämmön hinta on suhteessa yhtiön käyttötalouden menoihin ja investointeihin ja siten toiminnan todelliset kustannukset ovat nykyistä läpinäkyvämpiä.

Kaupungin vastuu työllisyyden hoidosta kasvaa jälleen vuoden vaihteen jälkeen, kun työmarkkinatuen kuntaosuuksiin, ns. sakkomaksuihin, liittyvät muutoksen toteutetaan. Jälleen kerran valtio kasvattaa kuntien työ- ja vastuutaakkaa antamatta tarvittavaa lisärahoitusta. Kuntien on jatkossa välttämätöntä tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä myös työllisyyden hoidossa. Osin yhteisillä välineillä pystymme nykyistä tehokkaammin puuttumaan pitkittyneeseen työttömyyteen ja syrjäytymisuhkaan. Moniammatillisen osaamisen tarve, valmennustoiminnan tehokkuuden lisäämistarve, yksittäisen kunnan työpaikkarakenteen yksipuolisuus ja monet muut seikat puoltavat kuntien ja alueiden välisen yhteistyön lisäämistä myös työllisyyden hoidossa.

Kaupunki on perustanut työryhmän pohtimaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tulevia haasteita. Julkisen sektorin säästöpaineissa tehdyt rakennepoliittiset linjaukset merkinnevät muutoksia koulutuksen järjestäjäkenttään siten, että varsinkin pienten kuntakohtaisten lukioiden järjestämisluvat ja sitä myötä rahoituskin ovat jatkossa uhattuina. Myös ammatillisen koulutuksen osalta mennään yhä suurempiin kokonaisuuksiin. Väheneviä resursseja suunnataan uudelleen mm. tuloksellisuus- ja taloudellisuusnäkökulmista. Pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen kunnissa, Pudasjärvi mukaan lukien, on ehdottoman tärkeää turvata jatkossakin lukio- ja ammatillisen koulutuksen säilyminen niin, että nuorille on tarjolla riittävästi toisen asteen opiskeluvaihtoehtoja. Nuorten koulutusmahdollisuuksien turvaaminen on lisäksi tärkeä osa työllisyyden hoidon ja syrjäytymisen ehkäisyn keinovalikoimassa.

Uusi hirsinen koulukampus valmistunee ajallaan koulun alkuun vuoden 2016 elokuuhun mennessä. Pikku-Paavalin päiväkoti on otettu käyttöön syksyllä 2013 ja Hirsikunnaan liike- ja majoitusrakennukset aiempina vuosina. Erityisryhmien käyttöön ryhdytään rakentamaan kolmea hirsirakenteista rivitaloa vuoden 2015 aikana. Hirsikoulukampuksen valmistuttua meillä on Pudasjärvellä maailman suurin hirsinen koulu, maailman suurin hirsinen päiväkoti ja maailman suurin hirsitalotehdas. Voisi hyvällä syyllä sanoa, että olemme hirsi- ja puurakentamisen pääkaupunki Suomessa ja tällä tiellä on hyvä jatkaa. Puurakentamisen mahdollisuudet julkisessa rakentamisessa ovat suurelta osin vielä hyödyntämättä. Pudasjärvi toimii tässä asiassa edellä kävijänä ja suunnan näyttäjänä. Myös hirsikoulukampuksen elinkaarimallin mukainen toteuttamis- ja rahoitustapa voi jatkossa toimia yhä useamman julkisen rakennushankkeen pohjana. Erityisen tärkeää on kehittää myös puurakennuksien seinien sisällä tapahtuvaa toimintaa, esimerkiksi koulurakennuksissa pedagogiikkaa siten, että tuetaan vahvalla kokonaisnäkemyksellä puurakentamisen mahdollisuuksia nousta uudeksi entistä vahvemmaksi rakennusvaihtoehdoksi.

Kiitokset henkilöstölle

Kaupungin toiminnassa on tapahtunut merkittäviä toiminnallisia muutoksia viime vuosina. Erityisesti opetustoiminnan tilajärjestelyt taajamassa ovat vaatineet henkilöstöltä venymistä ja vaikeuttaneet normaalia päivittäistyötä. Henkilöstö on kaupungin tärkein voimavara ja työhyvinvointiasiat ovat erityisen tärkeässä asemassa suunniteltaessa tulevaa toimintaa. Työhyvinvointiohjelman päivittäminen yhdessä henkilöstön kanssa ja toimenpiteiden jatkaminen suunnitteluvuosille on osa tätä tärkeää työtä. Henkilöstöresursseihin, työtiloihin, koulutukseen ja työskentelyn organisointiin liittyvät kehittämishaasteet vaativat pitkäjänteistä useiden vuosien aikajänteellä tapahtuvaa panostamista. Onnistuminen merkitsee parempaa henkilöstön työssä jaksamista, työn tuloksien ja asiakaspalautteen paranemista, väheneviä sairauspoissaoloja ja auttaa osaltaan meitä selviytymään myös kaupungin tulevista taloudellisista haasteista.

Kiitokset henkilöstölle arvokkaasta työpanoksestanne ja jaksamista tuleville vuosille!

timonen-tomi

Tomi Timonen
kaupunginjohtaja

Blogit ja kolumnit

pudasjarvi  Lapland - The North of Finland