Kuntajohtajien vierailu Brysselissä

Kävimme kuntajohtajien kanssa Pohjois-Pohjanmaan liiton järjestämällä vierailulla Brysselissä 18.-20.11.2015. Matkassa oli niin kokeneita EU-konkareita, kuin meitä neitsytmatkalaisiakin. Paulin poppoo oli järjestänyt puitteet ja vierailuohjelman viimeisen päälle, kiitokset siitä! Kolmipäiväisellä matkalla ehdimme käydä tutustumassa lähes kymmeneen kuntakentän kannalta keskeiseen vierailukohteeseen. Vierailimme muun muassa komissiossa, parlamentissa, kuntaliiton EU-toimistossa, alueiden komiteassa, Suomen edustustossa ja Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistossa.

kuntajohtajat brysselissaKeskustelut pyörivät pitkälti EU:n alueen talousvaikeuksissa, maahanmuuttoasioissa ja uudessa unionin investointipaketissa. Unionin päätöksenteko- ja hallintokoneisto on mittaluokassaan suoraan sanottuna vaikuttava, joskin väkisellä tuli mieleen, että olisiko sielläkin päässä rakenteiden uudistamiselle ja normien purkamiselle jo sijaa?

Euroopan komissiossa varapuheenjohtaja Kataisen kabinetin toimintaa esitteli ansiokkaasti kabinettipäällikkö Juha Romakkaniemi, joka sai kuulla myös Pudasjärven terveiset EU:n energiatehokkuusdirektiivien soveltamisen haasteista. Keskustelun aikana vahvistui käsitys, että monessa asiassa ministeriö- ja aluehallintotasolla Suomessa ihan omatoimisesti lisätään direktiivien toimeenpanon yhteydessä tarpeettomia ja byrokraattisia elementtejä kansalliseen lainsäädäntöön. Aina ei ole myöskään varmaa, onko kansallisesti ymmärretty kokonaan oikein direktiivin alkuperäistä tarkoitusta ja tavoitetta. Vahvana vinkkinä saatiin komission toiminnan osalta ohje, että asioissa kannattaa olla sinne päin aina pari vuotta etukäteen liikkeellä. Edunvalvonnan näkökulmasta jonkin yksityiskohdan muuttaminen jälkikäteen on todella työlästä, kun unionin mylly on kierroksensa pyöräyttänyt.

Euroopan unionin jäsenvaltioiltaan keräämä rahoitus uhkaa lähivuosina pienentyä. Jatkossa rahoituksen kohdentamisessa suositaan Euroopan reuna-alueiden uusia jäseniä ja kehittymättömiä talouksia. Kehittyneiden alueiden, kuten Suomen, kannattaa varautua EU:lta tulevan rahoituksen pienenemiseen. On mahdollista, että tämän rakennerahastokauden jälkeen Suomi ei enää saakaan ensi vuosikymmenellä omia rakennerahasto-ohjelmia (mm. ESR, EAKR). Jatkossa on lähdettävä mukaan laajoihin jäsenvaltioiden yhteisiin erillisrahastojen kautta toteutettaviin kehityshankkeisiin ja –ohjelmiin.

Vierailimme myös Euroopan alueiden komiteassa, joka on alue- ja paikallisyhteisöjen edunvalvoja unionin päätöksentekoprosessissa. Komitea käsittelee ja hyväksyy lausuntoja EU:n päätöksenteon osalta, jotka koskevat erityisesti alueita, kuntia ja paikallisyhteisöjä. Merkittävää on, että komitean tämän hetkinen puheenjohtaja Markku Markkula tulee Suomesta ja hän Espoon kaupunginvaltuuston jäsen. EU:n 28:n jäsenvaltion kuntakentässä Suomen kuntien nykyinen tehtävien laajuus on omaa luokkaansa, eikä yhdessäkään jäsenvaltiossa kunnan vastuu ulotu näin laajasti ja monipuolisesti kansalaisten elämään. Terveydenhuolto erikoissairaanhoitoineen on muissa valtioissa yleensä jollakin alue- tai jopa valtiotasoisella toimijalla. Sen sijaan sosiaalipalvelujen piiriin kuuluvat lähipalvelut tuotetaan useimmissa jäsenmaissa lähellä ihmistä, siellä missä paikalliset olosuhteet ja erityispiirteet parhaiten tunnetaan. Näin sen vuoksi, että paikallishallinnon yksiköillä on parhaiten tietoa ja mahdollisuus vaikuttaa mm. asumiseen, asuinympäristön viihtyisyyteen, kolmannen sektorin kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen esimerkiksi liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia lisäämällä. Ehkä tästä jotain voisimme ottaa opiksi Suomessakin?

Meillä on pitkään valmisteltu ja toteutettu uudistuksia kuntakenttään ja julkisen hallinnon palveluihin. Suomessa valtiohallinnon palveluja on jo uudistettu ja sähköistetty rankalla kädellä pidemmän aikaa, voisi sanoa osin jopa onnistuneesti. Uudistukset on tällöin tehty ympärillä muuttuvan yhteiskunnan ja asiakkaiden palvelutarpeet huomioon ottaen. Sen sijaan kunta- ja sote-uudistusta on toistuvasti tehty hallinnon rakenteet, kartat ja numerot sekä säästyvät eurot mielessä pyörien. Välillä on ollut näissä numeroleikeissä pää sekaisin kokeneemmallakin ”soteveteraanilla”. Kyllä jo eurooppalainenkin esimerkki osoittaa sen, että lähtökohta ainakin kuntauudistukseen on tällöin väärä. Suomessa on tuskailtu suurta kuntien lukumäärää ja puhuttu välillä tarpeesta vähentää kuntien määrä jopa alle sadan. Samaan aikaan Euroopassa on valtioita, joissa kuntien määrä on aivan toisella tuhat-luvulla. Esimerkiksi Ranskassa on liki 37 tuhatta kuntaa ja Saksassakin lähes 13 tuhatta paikallishallintoyksikköä. Suomeen verrattuna maantieteellisesti pienessä Belgiassa on 589 kuntaa ja pelkästään Brysselin kaupungin alueella jopa 19 kuntaa.

Kunta- ja sote-uudistuksen tavoitteena tulisi olla nykyistä laadukkaammat ja monipuolisemmat lähipalvelut, tehtäväkentän ja vastuun uudistaminen, palveluprosessien tehostaminen, asiakastarpeiden onnistuneempi tunnistaminen, turhien jonojen purkaminen sekä tietenkin järjestelmän rahoituksen turvaaminen jatkossakin. Sote-uudistuksessa nyt kaavailtu maakuntapohjainen itsehallintoaluemalli antaa kohtalaiset mahdollisuudet kehittää tavoitteen mukainen järjestelmä. Sen sijaan kuntien lukumäärä ja tehtäväkenttä lähtee eurooppalaisen mallin mukaisesti paikallis- ja lähiyhteisön identiteetin tunnustamisesta ja siitä, että sopivan kokoisten alueiden ihmisten yhteisellä tahtotilalla, subsidiariteettiperiaatteen mukaisesti, saadaan parhaiten vietyä ihmisten lähellä olevia asioita eteenpäin. Kun mennään liian suuriin kokonaisuuksiin, niin yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuudet ja osallistuminen lähidemokratian mukaiseen päätöksentekoon väkisinkin heikkenee.

Kysymys ei tällöin olekaan siitä, minkä kokoinen joku yksikkö on, vaan siitä, mitä kyseisen organisaation kautta halutaan saada aikaan. Euroopassa on lukuisia hyviä esimerkkejä siitä, että pienikin kunta voi olla toiminnoissaan tehokas ja monesti myös paras mahdollinen lähipalveluja tuottava taho, kunhan resurssit suhteessa tarvittaviin palveluihin vain ovat kunnossa.

Suosittelen lämpimästi vierailua Euroopan ytimeen, kunhan turvallisuustilanne Brysselissä hieman nykyisestä paranee. Pääsimme onneksi perjantai-iltana suunnitelman mukaisesti lähtemään kotiin päin, eivätkä seuraavana päivänä toteutetut turvatoimenpiteiden kiristykset ehtineet vaikuttaa liikkumiseemme. Lopuksi voisin todeta, että kuntien edunvalvonta EU:n suuntaan on jatkossakin oltava vahvaa ja silmät on pidettävä auki Pudasjärven kannalta tärkeiden asioiden noustessa unionin valmisteluun.

timonen tomiTomi Timonen, kaupunginjohtaja