EN | RU | FI

Koulukiusaamiseen puuttuminen on jokaisen asia

Hyvinvointivaliokunnan yhtenä tärkeänä tavoitteena kuluvan toimikautensa aikana on selvittää koulukiusaamiseen liittyviä paikallisia ja muuallakin ilmeneviä kiusaamisen piirteitä ja rakentaa yhdessä lasten ja nuorten elämään kuuluvien ihmisten kanssa kiusaamista ehkäisevä ja vähentävä toimintamalli. Koulukiusaamiseen liittyvistä laaja-alaisista tekijöistä oli mahdollisuus saada tietoa torstaina 16.11.2017 Hirsikampuksella. Psykologian tohtori ja erityisasiantuntia Miia Sainio Turun yliopistosta jakoi vahvaa tutkimus- ja kokemustietoa koulukiusaamisesta.

Kiusaamisen määritelmä on selkeä. Se on pahantahtoisesti, tahallisesti ja toistuvasti aiheutettua mielipahaa toiselle. Kiusaamista taas ei ole ystävällinen ja leikillinen kiusoittelu. Opettajien ja kasvattajien vaativana tehtävänä on erottaa nämä toisistaan. Huomion arvoinen seikka on sekin, että jokainen lapsi ja nuori tarvitsee välillä yksinoloa, mutta liialliseen yksinjäämiseen on aikuisen puututtava. Kiusatuksi joutuminen on yhteydessä moniin ongelmiin, jotka näyttäytyvät fyysisinä ja psyykkisinä oireiluna, ahdistuneisuutena, masennuksena, ärtyisyytenä, itsetuhoisuutena tai päihteisiin turvautumisena. Kiusaaminen aiheuttaa fyysisiä vaurioita muutoksina stressijärjestelmissä eli elimistön telomeerit ja kortisolitaso muuttuu. Tunneperäinen eli emotionaalinen kipu aiheuttaa vahvemmat ja pitempään muistissa pysyvät tunnekokemukset kuin fyysinen kipukokemus. Kiusatuksi joutuminen johtuu monista syistä, joita voivat olla näkyvät tai taustalla vaikuttavat erilaisuudet tai poikkeavuudet.

Kiusaajalla on yleensä ratkaisemattomia ongelmia taustalla. Negatiivinen vanhemmuus eli lapsen hyväksikäyttö, kaltoin kohtelu, läheisten välinpitämättömyys, turvattomuus kotona tai rankaisevat kasvatuskäytännöt vaikuttavat kiusaajan käytökseen. Positiivinen vanhemmuus suojelee kiusaajaksi kehittymiseltä. Kotona vallitseva hyvä kommunikointi, lämmin tunneilmasto, tuki ja tekemisten oikeanlainen valvonta suojaavat kiusaajaksi kehittymiseltä. Kiusaamisessa on usein kysymys vallankäytöstä, tavasta hankkia ihailua ja asemaa ryhmässä. Kiusaamiseen osallistuvat tahtomattaan myös sellaiset ryhmän jäsenet, jotka vastustavat kiusaamista eivätkä haluaisi millään muotoa osallistua ikävään käyttäytymiseen. Sainio puhui tässä tapauksessa kognitiivisesta disonanssista. Ryhmäpaine, ryhmän normit ja joukkoharha (kuvitelma siitä, näin kuuluu toimia) ovat usein syynä siihen, että jäädään sivulle seuraamaan kiusaamista ja tällä tavalla vahvistetaan kiusaajan toimintavaltaa.

Sainio pitää tärkeänä kasvattajien ja opettajien vaikuttamista tähän sivustakatsojaryhmään eikä pääasiassa kiusaajaan. Kun ryhmä ei anna kiusaamistilanteeseen jäämällä tukea kiusaajalle, kiusaaminen yleensä heikkenee tai loppuu.

Sainio kertoi KIVA-koulun toimintamallin kehityksestä ja tuloksista muistuttaen, että kiusaamiseen puuttuminen on koko koulun henkilökunnan ja muidenkin asianosaisten yhteinen oikeus ja ennen kaikkea velvollisuus. Yhtenäinen ennaltaehkäisevä työ, tehokkaat ja johdonmukaiset kiusaamiseen puuttumiskeinot, toimivat KIVA -koulutyövälineet ja –ohjeet, aktiiviset, sitoutuneet opettajat sekä hyvin tärkeä rehtorin tuki ovat kärsivällisen KIVA- koulutoimintamallin toteutumisen perustukset.

Sointu Veivo
Hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja

Blogit ja kolumnit

pudasjarvi  Lapland - The North of Finland