EN | RU | FI

Hyvinvointivaliokunnassa maku-, sote-, valinnanvapaus- ja seteliasioita

Kehitys- ja resurssijohtaja Anu Vourinen kertoi ajankohtaisista asioista sotemuutoksessa sekä valinnanvapaudessa. Maakunta- ja sotemuutoksen tiekartta on valmistunut ja se on nähtävissä netissä (www.alueuudistus.fi). Pohjois-Pohjanmaan sotevalmistelua voi seurata nettisivuilta www.pohjois-pohjanmaa.fi/popster.

Maakunta- ja sote-uudistuksen tiimoilta on vielä suuria kokonaisuuksia valmisteilla, joita ovat konsernirakenne, liikelaitokset sekä maakunnan yhteinen budjetti. Budjetin ennakoidaan olevan peräti 1,7 miljardia euroa (nettomenot 1,4 ME). Sotemuutoksen eli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua.Maakuntauudistuksen tavoitteena puolestaan on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä luoda tarkoituksenmukainen työnjako valtion, maakuntien ja kuntien välille. Perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan uudistus on välttämätön, kiireellinen ja tärkeä. Muutokseen liittyvien lakien odotetaan valmistuvan aikataulussaan eli kesään 2018 mennessä.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella valinnanvapauden toteuttamissuunnitelmaan tuli joitakin muutoksia. Maakunnan sotekeskusten yhtiöittämispakko poistui, valinnanvapausjärjestelmä tulee voimaan vaiheittain vuodesta 2020 alkaen, sote-keskusten palveluvalikoimaa muutettiin sekä asiakassetelin sääntelyä ja myöntämistä tarkennettiin. Valinnan vapaus asiakkaalle tarkoittaa, että hän voi valita käyttämänsä julkisen tai yksityisen sote-keskuksen ja hammashoitolan. Valinnan voi tehdä 1.10.2020 alkaen. Jos asiakas ei itse valitse sote-keskusta, listataan hänet liikelaitoksen sote-keskuksen (eli julkinen sote-keskus) asiakkaaksi. Jos asiakas ei ole valinnut sote-keskusta 1.1.2023 mennessä, tulee hänestä parhaiten saavutettavissa olevan sote-keskuksen asiakas (julkinen tai yksityinen). Asiakas voi vaihtaa keskusta puolen vuoden välein näin halutessaan. Erityissairaanhoidon palvelut, sosiaalipalvelut, neuvolapalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut tuotetaan ainoastaan julkisessa eli maakunnan liikelaitoksessa.Hyvinvointivaliokunta piti tärkeänä pyrkiä edistämään hyvää ymmärrystä maakunta- ja sotemuutoksesta, sillä valiokunnan rooli painottuu jatkossa ennalta ehkäisevien palvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen.

Hyvinvointikoordinaattori Ulla-Maija Paukkeri kertoi hyvinvointisetelin on suunnitellun sellaiseksi, että se luovutettaisiin vuosittain kaikille kuntalaisille ilman tarveharkintaa. Jokainen voi itse päättää, mihin palveluun tai hankintaan sen käyttää. Hyvinvointistelissä voisi olla esimerkiksi vastikkeeton osa ja vastikkeellinen osa. Vastikkeettomalla osalla tarkoitetaan sellaista seteliä, jossa ei ole omavastuuosuutta laisinkaan Vastikkeellisella osalla, jossa on ennalta määrätty omavastuu osuus, voisi puolestaan ostaa palveluja tai tavaroita paikallisilta yrityksiltä. Kyselyjen perusteella hyvinvointiseteliä käytettäisiin esimerkiksi lastenhoitopalveluihin, hierontaan tai virkistysretkeen.Toivottu arvo on vaihdellut keskimäärin 20 euron ja 200 euronvälillä. Karhupajan nuoret puolestaan ideoivat, että voisi olla kolmen tyyppistä seteliä, joissa on eri suuruiset omavastuuosuudet.

Hyvinvointisetelin kustannukset on katettava, ainakin aluksi, verovaroin. Jatkossa on mahdollista, että hyvinvointiseteli nostaa kuntakohtaista hyte-kerrointa, jonka perusteella kunnille jaetaan valtion avustuksia. Hyvinvointivaliokunta totesi, että hyvinvointiseteli ja kuntalaisten aktiivisuus palvelujen kysynnälle voisi edistää sivukylien palveluntarjontaa. Hyvinvointisetelin tuomat kustannukset kunnallle olisivat huomattavat, joskin osa varoista tulee takaisin verotuloina jos seteliä käytetään paikallisiin palveluihin. Hyvinvointivaliokunta ohjeisti hyvinvointisetelin kehittämistä omana kokonaisuutenaan yhtä aikaa sotemuutokseen valmistautumisen kanssa. Kaikki kuntalaiset eivät käytä nettiä, joten on tarpeellista mahdollistaa muunlainenkin käyttö ja yhteistyökumppaniksi ja/tai aloituskustannusten jakajaksi voisi kysellä jotain isompaa yhteisöä, esimerkiksi yliopistoa tai naapurikuntaa.

Talous- ja hallintopäällikkö Mervi Niemen mukaan varhaiskasvatuksen palvelusetelijärjestelmän tavoitteena on lisätä asiakkaiden valintamahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, saada uusia yrityksiä paikkakunnalle sekä varautua strategian mukaiseen asukasluvun kasvuun joustavasti. Varautumisen lisäksi varhaiskasvatuksen paikkojen lisääminen on tarpeen lähiaikoina, sillä tällä hetkellä paikkojen tarve on 250, kun normaalivuonna tarve on ollut keskimäärin noin 200. Tällä hetkellä varhaiskasvatusaste on Suomessa noin 70% ja Pudasjärvellä hieman yli 50%. Toisin sanoen, vaikka Pudasjärven asukasluku ei kasvaisikaan, tulisi entistä suurempi osa nykyisistä lapsista saada varhaiskasvatuksen piiriin ja tämä lisää hoitopaikkojen tarvetta. Hyvinvointivaliokunta totesi ohjausesityksenään, että varhaiskasvatuksen palveluseteli on eri asia kuin hyvinvointiseteli. Tästä syystä nämä kaksi palvelua on syytä valmistella erillisinä kokonaisuuksina. Varhaiskasvatuksen palveluseteli tulee viedä valmisteluun ja päätöksentekoon vuoden 2018 aikana.

Sointu Veivo
Hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja

Blogit ja kolumnit

pudasjarvi  Lapland - The North of Finland