EN | RU | FI

Hyvinvointivaliokunnassa taloustavoitteita ja sote-asiaa

Hyvinvointivaliokunta määritteli ta­lous­ar­vio­ta­voit­tei­ta hyvinvointi- ja sivistystoiminnan alueelle. Varhaiskasvatuksen tavoitteeksi kirjatiin palvelusetelijärjestelmän käytön seuranta, työhyvinvoinnin ylläpito ja jatkuva kehittäminen.  Mahdollisuudet kotona hoidettavien lasten tilapäisen hoidon järjestämiseen yhteistyössä yhdistysten ja järjestöjen kanssa viriketyyppisesti sivukylät huomioiden tulivat esille tavoitteiden asettelussa.

Koulutuspalveluiden tavoitteeksi asetetiin yhteistyön lisääminen kansalaisopiston, toisen asteen sekä koreakoulujen kanssa. Vapaa-aikapalveluiden palvelusuunnitelmien päivittäminen todettiin tärkeäksi tavoitteeksi vuodelle 2020.

Tavoitekeskustelussa nousi esille ruokahävikin hyödyntäminen kouluissa, päiväkodeissa ja muissa paikoissa. Esille nousi Joroisissa toteutettu malli, jossa linjastoon jäävä ruoka tarjoillaan iltapäivisin ilmaiseksi nuorisotilassa. Hyvinvointivaliokunta ohjeistaa ruokapalvelua selvittämään ylijäämäruuan jakamista koulupäivän jälkeen oppilaille.

Valtioneuvosto päätti 20.9.2018 muuttaa perusopetus- ja tun­ti­ja­ko­ase­tuk­sia siten, että vuosiluokkien 1 ja 2 tuntimäärää lisätään yh­teen­sä kahdella vuosiviikkotunnilla. Tunnit kohdennetaan A1- kie­len opetukseen, joka alkaa 1. vuosiluokalla kaikissa pe­rus­kou­luis­sa viimeistään keväällä 2020 puolella vuosiviikkotunnilla. Varhentamisella pyritään vähentämään alueellista ja sosioekonomisesta taustasta johtuvaa kielitarjonnan ja kielten opiskelun epätasa-arvioistumista sekä hyödyntämään lapsille luontaista kielellistä herkkyysikää.

Eduskunnan hyväksymä uusi lukiolaki tuli voi­maan 1.8.2019. Uudistus pitää sisällään lukiolain ja lukion toi­min­nal­li­sen uudistamisen. Sen tavoitteena on lisätä lukion vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jat­ko-opin­to­kel­poi­suu­den antavana koulutusmuotona, vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen- asteen opinnoista kor­kea-as­teel­le.

Lukio tarjoaa jatkossa oppiainerajat ylittävää osaamista, jonka seurauksena lukiosta valmistuvilla on aiempaa laajempi yleissivistys. Lukiolaiset saavat uudistuksen myötä paremmat valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja kansainvälisyyteen. Uudistuksen myötä lukiolaisille tarjotaan parempia tukipalveluja- lisää henkilökohtaista opinto- ohjausta ja tarvittaessa erityisopetusta. Ylioppilastutkinnon kokeiden uusimiskertoja koskevista rajoituksista luovutaan ja koulutuksen järjestäjille säädetään velvollisuus järjestää kokeet myös uusijoille ja tutkinnon täydentäjille. Lukiokoulutuksen uudistamisen tavoitteena on, että vuonna 2030 puolet 25-34 vuotaista on suorittanut korkeakoulututkinnon. Samanaikaisesti ylioppilastutkinto digitalisoituu, ylioppilastutkinnon lainsäädäntö muuttuu ja korkeakoulujen sisäänotto muuttuu niin, että se perustuu suurimmaksi osaksi ylioppilastodistukseen.

Oulunkaaren kehitys- ja resurssijohtaja Anu Vuorinen antoi hy­vin­voin­ti­va­lio­kun­nal­le ajankohtaiskatsauksen sote- asioista. Hän kertoi kuntaneuvotteluista, joissa suurimpana keskustelunaiheena ovat olleet kuntien tämänhetkinen taloustilanne ja säästöpaineet. Neuvotteluissa asetetut painopisteet vuodelle 2020 ovat toimivan integraation varmistaminen kaikilla tasoilla, tekoälyn ja robotiikan uudet kokeilut. Ratkaistavaksi asioiksi koettiin kuntien veto- ja pitovoima, taloudellisen kantokyvyn tukeminen, hallitusohjelman linjausten toimeenpano,  palvelutakuut ja mitoitukset sekä henkilöstökulujen hallinta palkkaharmonisointiin liittyen.

Kehittämistiimin toimintaa tullaan muuttamaan siten, että kuntien edustajat otetaan mukaan toimintaan ja tavoitteena on aloittaa yhteinen hyte- kehittämistyö. Pyritään tiivistämään kuntien ja Oulunkaaren hankeyhteistyötä. Talouden tasapainottamisstyöryhmän työ on käynnistetty. Kansallisen sote- uudistuksen mittavimpina asioina nousevat esille peruspalvelujen parempi saatavuus, 7 vuorokauden hoitotakuu, palveluiden yhteen sovittaminen sekä erikoistason palvelut täydentämään peruspalveluita. Hallitusohjelmaan on kirjattu sosiaali- ja terveyskeskusten kehittäminen.

Hyvinvointivaliokunta keskusteli kiusaamisen puuttumiseen liittyvästä mallista, joka on otettu käyttöön Etelä- Karjalassa. Mallissa koulukiusaamista ei kutsuta kiusaamiseksi vaan kouluissa tapahtuvaksi lainvastaiseksi teoksi kun teko täyttää jonkun rikoksen tunnusmerkistön. Toisen oppilaan lyöminen, potkiminen, raapiminen tai hiuksista repiminen ei ole kiusaamista vaan pahoinpitely. Akuutissa tilanteessa tai heti kun on saanut tiedon siitä, täytyy teosta ilmoittaa hätäkeskukseen, minkä lisäksi se pitää ilmoittaa poliisille ja kaikkien osapuolten huoltajille.

Mallissa korostetaan sitä, että kiusaamiseksi kutsuminen on tekojen vähättelyä ja että opettajilla on lastensuojelulain sanelema velvollisuus ilmoittaa poliisille alaikäiseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneesta rikoksesta.

Hyvinvointivaliokunta keskusteli asiasta ja totesi, että myös Pudasjärvellä tulee kartoittaa ja kehittää käytössä olevia toimintamalleja siten, että puuttuminen kiusaamiseen tehdään aikaisessa vaiheessa, oikein menetelmin.

Sointu Veivo
Hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja

Blogit ja kolumnit

pudasjarvi  Lapland - The North of Finland