EN | RU | FI

Kaupunginjohtaja

  • Pudasjärven kaupungin toimintaa suunnitellaan parhaillaan tuleville vuosille hyvin mielenkiintoisessa tilanteessa. Kaupungin alueella on toteutunut ja suunnitelmissa poikkeuksellisen paljon yksityisiä investointeja, niin yrityselämän, kuntalaisten kuin vapaa-ajanasukkaidenkin toimesta. Rakennusvalvonnassa on riittänyt kiireitä ja myös tonttikauppa on ollut vireää. Kysyntää monenlaisen yritystoiminnan sijoittumiselle kaupungin keskustaan tai Syötteen suuntaan tuntuu olevan kiihtyvällä tahdilla. Myös sivukylillä on myönteisiä signaaleja havaittavissa. Merkittävimpänä niistä ehkä Kipinän kyläkoulun laajentaminen, koulun nykyisten tilojen pullistellessa oppilaita. Parhaillaan kaupunki suunnittelee lähivuosille historiansa suurimpia investointeja palvelurakenteen kehittämiseksi. Muuttoliikkeessä näkyy positiivisia merkkejä siitä, että kaupunkistrategiassa tavoitteeksi asetettu väkiluvun kääntäminen nousuun voi olla mahdollista. Tärkeää on huolehtia lähivuosina, että asuntoja ja työpaikkoja on tarjolla tänne muuttoa suunnitteleville. Toteutuessaan maakunta- ja sote-uudistuksen eteneminen merkitsee lisää hallinnollisia ja valmistelevia töitä kaupungintalolla. Tukipalvelujen järjestäminen on ainakin järjestettävä osin uudelta pohjalta ja myös kiinteistöihin liittyviä kysymyksiä on vielä auki. Kaiken kaikkiaan Pudasjärvellä on meneillään vahva tekemisen meininki ja tulevat vuodet ovat meidän kuntapäättäjille, työntekijöille ja viranhaltijoille kiireisiä ja työntäyteisiä.

    Kansainvälisen korkeasuhdanteen ja riittävien kansallisten toimien seurauksena Suomen bruttokansantuotteen kasvu on ollut kaksi viimeisintä vuotta hyvällä tasolla. Työllisyyskehitys on ollut myönteistä ja myös Pudasjärvellä on kolkuteltu 10 %:n työttömyysasteen rajaa, sitä kuitenkaan vielä alittamatta. Suomessa kuntataloudessa on eletty myönteisiä vuosia ja vuoden 2017 tilinpäätökset olivat ennakoituakin parempia. Kuluvalle vuodelle tilanne kuitenkin hieman heikkenee toimintamenojen kasvun nopeutuessa ja verotulojen kasvun hidastuessa. Talousarviovuosi 2019 näyttää kuntatalouksissa edelleen varsin vakaalta. Vaikka kansantuotteen kasvulle ennustetaan hieman alempaa tasoa, nähdään silti verotulojen kehitys varsin myönteisenä ja isot julkiset investoinnit tuovat alueille työtä ja toimeentuloa, toki velkataakan kasvun lisäksi.

    Kaupunginvaltuusto päätti 15.11.2018 kokouksessaan hallintotoiminnan organisaatiomuutoksesta siten, että kehittämistoiminta sulautuu osaksi hallintotoimea. Lisäksi valiokuntajärjestelmään tulee elinvoimavaliokunnan tilalle yhteisöllisyysvaliokunta, jonka toiminnassa korostuvat entistä laajemmin kuntalaisten kuuleminen ja osallistaminen. Muutoksessa tuodaan lisäpanostuksia esimiestyöhön ja henkilöstön hyvinvointiin. Uusina virkoina on päätetty perustaa henkilöstöpäällikön ja työllisyyspäällikön virat. Organisaatiomuutos tarkoittaa myös kehittäminen kuuluu kaikille –ajattelumallin juurruttamista päivittäiseen toimintaan. Tarkoitus on, että kehittämistä tehdään kaikilla toimialoilla normaaliarjessa ja hankkeet toteutetaan jatkossa siellä, missä on varsinainen toimintakin. Tällä parannetaan hankkeiden vaikuttavuutta ja tehostetaan hankkeen myötä syntyneiden hyvien käytäntöjen ja toimintamallien juurtumista käytännön jokapäiväiseen toimintaan. Muutoksia tapahtuu myös elinkeinojen kehittämisen vastuissa ja palveluvalikoimassa. Uudessa toimintamallissa korostuu kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen vastuu ohjata elinkeinojen kehittämistä yhteistyössä yrityskentän kanssa. Jatkossa yritysneuvontaa ja yrityskehityspalveluja tarjotaan kehitysyhtiön kautta sekä panostetaan tonttitarjonnan aktiiviseen markkinointiin ja uusien tarpeiden selvittämiseen. Kaupungin elinkeino-ohjelman kokoaminen toteutetaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.

    Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion oppilasmäärät ovat kehittyneet ennakoitua myönteisemmin ennen kaikkea sen vuoksi, että lapsiperheitä on muuttanut Pudasjärvelle. Tämä ja valtakunnallinen kehitys varhaiskasvatuksen palvelutarpeiden laajenemisesta tarkoittavat meillä sitä, että kaupungin olemassa olevat resurssit ovat täyskäytössä. Päivähoidon järjestämisessä on jouduttu turvautumaan väliaikaisiin tilajärjestelyihin. Palvelusetelijärjestelmän käyttöönoton myötä saamme lisääntyvää tarvetta paikkaamaan myös yksityistä palvelutarjontaa. Isoimpana hankkeena toteutuu 64-paikkainen yksityinen päiväkoti vuoden 2019 aikana kaupungintalon ja Pikku-Paavalin päiväkodin väliselle tyhjälle tontille.

    Tulevina vuosina tehdään Pudasjärvellä mittavia investointeja niin kaupungin kuin yksityistenkin toimesta. Lumiareena valmistuu kaupungin hankkeena sisäpuolisilta osin talvikauden 2019-2020 sesonkiin, samoin kuin Syötteen keskusalueen liikenne- ja paikoitusalueratkaisuja kehittävä infrahanke. Yksityisenä investointina merkittävin on parhaillaan käynnissä oleva yksityinen hotellihanke Safaritalon ja Lumiareenan kanssa samaan kortteliin. Myös muita yksityisiä matkailuinvestointeja tullaan julkistamaan toimintavuoden 2019 aikana. Keskeisiltä osin matkailun investointien puitesopimuksen päivittäminen voi tulla jo kyseeseen, sillä investointipainetta tuntuu olevan tällä hetkellä enemmän kuin sopimusta valmisteltaessa reilu vuosi sitten nähtiin.

    Pudasjärven keskustaajaman ilme tulee muuttumaan lähivuosina suuresti. Valtatielle rakennettava uusi liikenneympyrä ja siihen kytkeytyvä uusi taajaman pääväylä tulevat muuttamaan olennaiselta osin keskustan liikennejärjestelyjä. Hyvän Olon keskuksen rakennustöiden aloittaminen ja tiestön rakentaminen alueelle, osin liittyen jäähallin rakentamisen valmisteluun, näkyvät jo ensi vuoden toiminnassa. Tulevien kolmen toimintavuoden investointiohjelma tulee olemaan kantokykymme äärirajoilla. Niinpä strategian tavoitteen mukainen positiivinen työpaikkakehitys, verotulojen kasvu ja nousuun kääntyvä väestökehitys ovat välttämättömiä edellytyksiä sille, että investointitahti voisi tulevaisuudessa säilyä näin korkealla tasolla, ilman kaupungin merkittävää velkaantumista. Tulevaisuus näyttää, miten kehittämistyössä onnistumme, mutta nyt jos koskaan Pudasjärvellä on todelliset mahdollisuudet kääntää kehitys nousuun ja saada myönteisten asioiden vyöry lumipallomaisesti kasaantumaan vuosi vuodelta suuremmaksi. Tavoitteena oleva 10 000 asukkaan väkimäärä, 500 uuden työpaikan ja 100 uuden yrityksen kokonaisuus vuoteen 2027 mennessä edellyttävät meidän vielä hyödyntämättömien lukuisten vahvuuksien ja mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä. Tähän työhön on saatava mukaan kaikki luottamushenkilöt, työntekijät, alueen yritykset ja kuntalaiset!

    Kiitokset henkilöstölle

    Suuret kiitokset henkilöstölle arvokkaasta työpanoksestanne ja voimia tulevien vuosien työskentelyyn!

    timonen tomiTomi Timonen
    kaupunginjohtaja

  • Talouskehitys Suomessa jatkui edelleen heikkona ja bruttokansantuote laski vuonna 2014 ennakkotietojen mukaan 0,1 prosenttia, jo kolmatta vuotta peräkkäin. Vientikysynnän heikko kehitys, kotimaisen kysynnän paikallaan polkeminen ja yksityisten investointien vähäisyys johtivat tilanteeseen, jossa Suomen talouden kehitys viime vuonna oli yksi Euroalueen heikoimmista. Venäjä-pakotteet ja edelleen jatkunut teollinen rakennemuutos omalta osaltaan pahensivat tilannetta. Suomen talouden ja kilpailukyvyn rakenteelliset tekijät, tarvittavien uudistuksien viiveellä tulevat vaikutukset sekä kansainvälisten investoijien varovaisuus eivät lupaa tulevinakaan vuosina nopeaa elpymistä. Talouden heikon kantokyvyn vuoksi julkisen talouden sopeutustoimia tultaneen jatkamaan myös kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen.

  • Kuntien talousarvioita on valmisteltu kuluvan syksyn aikana varsin epävarmoissa tunnelmissa. Talouskehityksen valopilkut ovat Suomessa jääneet vähiin ja optimistisimmatkin ennusteet uskaltavat luvata kansantaloudellemme lähivuosina vain vähäistä kasvua. Julkisen sektorin mittava sopeutustarve rakenneuudistuksineen, ostovoiman negatiivinen kehitys sekä vientiteollisuutemme rankka rakennemuutos ovat kaikki tekijöitä, jotka vain lisäävät epävarmuutta tulevaisuudesta. Kuntakentän taloudenhoidon haasteena ovat erityisesti valtionosuuksiin viime vuosina tehdyt leikkaukset, joiden vaikutuksesta vuonna 2015 Pudasjärven kaupungin valtionosuudet ensimmäistä kertaa todellakin laskevat edellisvuoteen verrattuna.

  • Olemme kunnissa taas saaneet tehtävän hämmentää omalta osaltamme jo pitkään porissutta sote-soppaa. Uhkana on, että keitos palaa lopullisesti pohjaan, ainakin pari kertaa on täytynyt nakata aiempi liemi laskisankkoon.

    Kunnissa on parhaillaan lausunnolla viimeisin versio sote-järjestämislaista. Pudasjärvi kuuluu lakiluonnoksessa Pohjois-Suomen sote-alueeseen, joka muodostetaan nykyisen OYS-erityisvastuualueen pohjalta. Alue kattaisi yli puolet Suomen pinta-alasta ja siinä olisi mukana 68 kuntaa ja liki 750 tuhatta asukasta. Nykyisellään rahaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen käytetään tällä alueella yli kaksi miljardia euroa vuodessa.

  • Aloitin kaupunginjohtajan työt viime viikolla oikein lämpimissä tunnelmissa, ihan sanan varsinaisessa merkityksessä. Tunnetta vahvisti toki helteinen sää, mutta ennen kaikkea se, että sain nyt vajaan kahdenkymmenen vuoden opinto- ja työreissun jälkeen palata synnyinkuntaani tähän haasteelliseen tehtävään. Lämmin kiitos siitä vielä kerran valtuutetuille!

    Toimin nyt viransijaisena elokuun loppuun ja aloitan vakinaisen kaupunginjohtajapestin syyskuun alusta. Ensimmäisellä työviikolla pääsin heti tarttumaan tosissaan toimeen, kun ensimmäinen kaupunginhallituksen kokous oli tiistaina. Tuolloin kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajasopimukseni, jossa muun muassa tulevia tehtäviäni ja painopistealueita linjataan. Sopimuksen ensimmäisellä sivulla luetellaan tärkeimmät painopistealueet kuluvalle valtuustokaudelle, jotka hyvin kertovat lähivuosien haasteista ja toisaalta Pudasjärven kaupungin myönteisestä tekemisen meiningistä.

pudasjarvi  Lapland - The North of Finland