EN | RU | FI

Moderni hirsikaupunki

  • Ole mukana tekemässä hirsipääkaupungista entistä tunnetumpaa ja jaa linkkiä! Video on kaupungin ja Moderni hirsikaupunki -hankkeen yhteistyötä.

  • Ajelemme sähköautolla Hirsitietä Oulusta kohti Kuusamoa. Suon laidalla puinen kyltti toivottaa tervetulleeksi hirsipääkaupunki Pudasjärvelle. Metsää on kaikkialla.

    Pysähdymme katsomaan sota-ajan mallien mukaan tehtyjä hirsirakennelmia ja syömään paikallisesta maidosta tehtyä paistettua juustoa. Lisätyn todellisuuden avulla voimme tutkia korsussa karttoja upseereiden kanssa ja juoksuhaudoissa on sotilaita. Katselemme, kun joukot lähtevät liikkeelle kuten vuonna 1944. Vaikuttavaa!

    Pienen ajon jälkeen hirsiset tuulimyllyt siivet levällään viittovat meidät taas tervetulleiksi. Aurinkoisella rinteellä on hienosti kunnostettuja vanhoja hirsitaloja, taitaa löytyä majoitustakin.

    Ohittamaton paikka tulee liikenneympyrässä. Sen vieressä on suuri, maastoon sulautuva rakennus. Pikku pensaita kasvavan katon alla olevan lasiseinän läpi avautuva näkymä houkuttelee sisälle. Kaarramme hirsitalon kainaloon.

    Auditoriossa näemme hirsikaupungin tarinan, ja taloon integroidut infopisteet kertovan hirsirakentamisesta. Koskettelemme, kuuntelemme ja haistelemme hirttä. Opimme talon olevan uusinta hirsisukupolvea, painumatonta hirttä, kuten viereiset jäähalli ja liikenneasema. Tästä on hyvä lähteä omatoimisesti katselemaan hirsikohteita tai varata opastettuja kierroksia. Olemme varanneet pitkän opastuksen loppuviikolle.

    Yön vietämme Iso-Syötteen sviitin hirsisissä tunnelmissa. Pohjoisen kesäyön valoisuus on todellinen ihme! Aamulla vuokraamme puurunkoiset pyörät ja aloitamme kansallispuistoon tutustumisen opastuskeskuksesta – tietenkin hirsisestä. Antoisan ja rankan pyöräilypäivän kruunaa uni karussa varaustuvassa hirren huomassa.

    Seuraavan päivän pyöräilyn, Lappi-lähiruokaillallisen ja hirsimökissä hyvin nukutun yön jälkeen lähdemme kiertelemään kyliä. Jokaisella kylällä on ainakin yksi avoinna oleva hirsikohde. Niistä voi yhdistää oman reitin tai valita valmiin reittiehdotuksen.

    Naamangassa tutustumme paikalliseen erämaa-asutukseen ja lounastamme. Pintamosta vuokraamme pyörät ja otamme mukaan retkikahvit kanelipullilla. Leppoisan järvikierroksen jälkeen palautamme pyörät ja piknikkorin. Hirvaskosken hirsikohteita vilkaisemme matkalla Puhokselle, jossa yövymme satavuotisessa hirsitalossa. Kukko herättää aamiaiselle. Vuokraamme taas pyörät.

    Korpisilla kurkkaamme hiidenkirnuun ja heitämme toivomuslantin suolähteeseen. Lounastamme villiruuasta kuuluisassa pikkuisessa hirsiravintola Sirkassa. Avattu lasiseinä päästää tuulenvireen sisään; metsän ja villiruuan tuoksu jää pysyvästi muistiin.

    Autolle ja pyörille järjestyi kuljetus, joten pyöräilemme Jonkun kylään. Keskustan hirsihotellissa vietetyn yön jälkeen saamme oppaan mukaan. Museolla perehdymme perinteiseen hirsirakentamiseen, ja kokeilemme itsekin piiluamista. Se näytti helpolta... Maailman pisimmän katetun hirsiaidan viertä kiertäessämme saimme oppaalta vastauksia moniin matkalla mietityttäneisiin asioihin. Upeasta kirkosta jää viemisiksi tarina vedessä säilyneestä raamatusta. Historiakierrosta täydentää hirsinen kesänavetta.

    Elämys on tavata Tykylevits hirsisessä galleriakodissaan, olenhan seurannut originellia taiteilijaa kauan. Illalla hirsisen discon värivalot vievät meidän back to the 90’s. Tanssia itsensä hikeen on elämys, jonka olin ehtinyt unohtaa. Uni maittaa.

    Matkan kohokohtiin kuuluu myös aamun kierros hirsitalotehtaalle, jossa näemme, miten modernit hirsitalot syntyvät. Sahan perustaja tuskin osasi kuvitella, että yhden miehen sahasta kasvaisi maailman suurin hirsitalotehdas tai että hirsitaloilla pelastettaisiin maailmaa! Hirsitaloja tehdään meilläkin, mutta käsityövaltaisesti, ja pienimuotoisen tuotannon takia suotuisat ilmastovaikutukset jäävät vähiin.

    Näemme myös perinteisiä punaisia hirsitaloja, jotka olivat 1980-luvulla uuden ajan alku: ruutupaperiraapustusten sijaan talon pystyi valitsemaan valmiista kuvastosta. Karhukunnan kortteli puolestaan todisti 2010-luvun vaihteessa hirsirakentamisen ekologiseksi.

    Sitten käymme päiväkodissa ja ikäihmisten palvelukodissa. Esimerkki on kantanut niin, että ne eivät enää ole lajeissaan maailman suurimpia hirsitaloja, toisin kuin Hirsikampus, joka on laajennusten jälkeen taas maailman suurin hirsikoulu. Moderneista hirsisistä asuinrakennuksista vaikuttavin (ja toistaiseksi maailman suurin lajissaan) on 8-kerroksinen kerrostalo. Liikenneympyrän viereinen iso talo paljastuu taide-, liikunta- ja hirsivierailukeskuksen lisäksi sosiaali- ja terveystilaksi - onnistunut yhdistelmä (maailman suurin hirsinen, muuten). Mutta koosta viis – modernit hirsirakennukset ovat uskomattoman viihtyisiä, eivätkä ne ole edes kallista luksusta, vaan jokaiselle! Ihmiset ja ympäristö kiittävät.

    Illaksi ajelemme porotilalle. Poimimme mustikoita ja leivomme niistä piirakan. Tekemillämme koivunoksakimpuilla piiskaamme itseämme saunassa, joka on sisältä savun mustaama! Pulahdus jokeen, herkullinen ateria, hyvät yöunet hirsitalossa. Jokaisen pitäisi saada kokea Suomen kesä.

    Tämä on todellinen luontokohde, jonka erikoisuus on hirsi monessa muodossa. Hirsitalossa tuntuu kuin olisi koko ajan luonnon keskellä. Niitä pitää saada meillekin – ja tänne palaamme!

    Adriaan de Vries
    Tulevaisuuden kuvitteellinen hirsimatkalainen Keski-Euroopasta

    Ajatuksia voi vapaasti lainata, arvostella, kehua, haukkua, muuttaa, vääntää, kääntää, yhdistellä, käyttää itse tai lahjoittaa toisille.

  • Hirsirakentamisen seminaari 28.-29.8.2018

    Hyvä rakentaminen vaatii tietoa ja taitoa ja tuottaa terveitä tiloja. Vain hyviä syitä 2 - hirsirakentamisen seminaarissa Pudasjärvellä käsitellään hirsirakentamiseen liittyviä asioita tieto ja taito edellä (Ks. Vain hyviä syitä 1). Mukana ovat niin tilaajat, suunnittelijat, toteuttajat, tutkijat kuin päättäjät ja käyttäjät ja tutustut Pudasjärven palkittuun hirsirakentamiseen.

    Seminaari alkaa tiistaina klo 9.00 Hirsikampuksella ja päättyy keskiviikkona lounasaikaan Iso-Syötteellä (yhteiskuljetus Pudasjärveltä). Samalla on mahdollisuus vierailla Kontiotuotteella, Hirsikartanolla, Pikku-Paavalin päiväkodilla, Profinilla ja Metsähallituksen Karhukunnaan toimitiloissa. Esillä on myös muuta alaan liittyvää osaamista.

    Yhteiskuljetus Oulusta: tiistaina n. klo 7.30 lentoasemalta keskustan kautta, paluu Ouluun keskiviikkona n. klo 15.00 (maksuttomia). Yhteiskuljetus myös Jyväskylästä, ks. tästä, järj. Metsäkeskus.
    Ilmoittaudu 20.8. mennessä.

    Esitykset löydät puhujien esittelyjen yhteydestä. Katso myös kuvat seminaarista.

    Aila Ryhänen
    Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
    040 621 3140

    esrvipuvoimaa 2014 2020  pohjois pohjanmaaoulun yliopisto moderni hirsikaupunki logo

  • Suomen Arkkitehtiliiton SAFA-palkinto 2018 myönnettiin Pudasjärven kaupungille suomalaisen hirsirakentamisen perinteen jatkamisesta. Palkinnon vastaanotti Pudasjärven kaupunginjohtaja Tomi Timonen Arkkitehtipäivillä Oulussa 13.4.2018.

  • esrvipuvoimaa 2014 2020  pohjois pohjanmaaoulun yliopisto moderni hirsikaupunki logo

    Pudasjärven kaupungin hirsirakentamisen imago on vahva. Täällä kehitetään erityisesti modernia julkista hirsirakentamista. Esimerkiksi maailman suurin hirsinen päiväkoti avattiin 2013, elokuussa 2016 koulu alkoi maailman suurimmalla hirsisellä koulukampuksella ja hirsinen ikäihmisten palvelukoti valmistui loppuvuodesta 2016. Kaksi viimeistä toteutetaan elinkaarimallilla. Lisäksi täällä on liike-, toimisto- ja majoitustiloja sekä asuinrakennuksia hirrestä (esim. www.karhukunnas.fi). Täällä sijaitsee myös maailman suurin hirsitalovalmistaja Kontio Oy

    Hirsirakentamisen kehittäminen onkin luontevaa täällä, missä hirsirakentamisella on pitkät perinteet. 1700-luvulla rakennettu hirsikirkko on käytössä, sen vierellä on maailman pisin katettu hirsiaita, ja lisää hirsirakentamisen historiaa esitellään kotiseutumuseolla.

    Hankkeessa Pudasjärven kaupunki pyrkii edelleen tehostamaan hirsirakentamisen näkyvyyttä ja merkitystä julkisessa rakentamisessa. Lisäksi luodaan edellytyksiä hirsirakentamisen tutkimukselle ja uudelle hirsi- ja puurakentamisen liiketoiminnalle.

    Hanke on osahanke Oulun yliopiston Moderni hirsikaupunki, hirsirakennusten uusi arkkitehtuuri, massakustomointi ja elinkaaritalous –hankkeessa. (Modern Log City. Novel log architecture, mass customization and life-cycle economics.). Hankkeilla on yhteinen ohjausryhmä, jossa Pudasjärven kaupunkia edustaa kaupunginjohtaja Tomi Timonen.

    Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama Kestävää kasvua ja työtä 2014-2015 –ohjelman toimintalinja 2:n uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen - mukainen aluekehityshanke. Pudasjärven osahankkeen budjetti on 241 056 euroa. Hankeaika on 1.1.2016 - 31.12.2018 ja hanke alkoi 1.4.2016, kun hankkeelle palkattiin projektipäällikkö (yhteystiedot alla).

    Seuraa meitä Facebookissa, lue blogia ja pidä yhteyttä!

    Aila Ryhänen

    Projektipäällikkö

    Puhelin: 040 621 3140
    Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

    PL 10, Varsitie 7
    93101 Pudasjärvi

  • Pudasjärven kaupungin projektit on jaettu karkeasti kahteen kokonaisuuteen: työllistämis- ja kehittämisprojekteihin. Rahoitusta projekteihin saadaan erilaisista kansallisista lähteistä ja Euroopan Unionin rahastoista.

    Usein projekteihin kerätään myös yksityistä rahoitusta mm. yrityksiltä. Osa hankkeista on myös osallisuus- tai yhteistyöhankkeita, joissa Pudasjärven kaupunki on mukana omalla rahoitusosuudellaan. Tällaisia ovat mm. useat Oulunkaaren kuntayhtymän hankkeet.

pudasjarvi  Lapland - The North of Finland