EN | RU | FI

Tomi Timonen: SOTE-järjestämislaki on parhaillaan lausunnolla

Olemme kunnissa taas saaneet tehtävän hämmentää omalta osaltamme jo pitkään porissutta sote-soppaa. Uhkana on, että keitos palaa lopullisesti pohjaan, ainakin pari kertaa on täytynyt nakata aiempi liemi laskisankkoon.

Kunnissa on parhaillaan lausunnolla viimeisin versio sote-järjestämislaista. Pudasjärvi kuuluu lakiluonnoksessa Pohjois-Suomen sote-alueeseen, joka muodostetaan nykyisen OYS-erityisvastuualueen pohjalta. Alue kattaisi yli puolet Suomen pinta-alasta ja siinä olisi mukana 68 kuntaa ja liki 750 tuhatta asukasta. Nykyisellään rahaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen käytetään tällä alueella yli kaksi miljardia euroa vuodessa.

Laki on esitetyssä muodossaan keskeneräinen. Kuitenkin lain tavoite on kannatettava ja pääosin uudistusta linjataan oikealla tavalla. Suomessa nyt meneillään oleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on kansainväliselläkin mittakaavalla poikkeuksellisen laaja ja merkittävä kehittämiskokonaisuus. Järjestämislaki on ensimmäinen ison mittakaavan askel uudistuksessa, vaikka ko. palvelusektoria koskevaa muutakin lainsäädäntöä on viime vuosina uudistettu. Järjestämislaki turvannee jatkokehittämisen edellytykset yli eduskunnan vaalikauden.

Nyt esitetyssä mallissa ei ole kyetty ratkaisemaan kaikkia uudistukseen liittyviä ongelmakohtia riittävän luotettavalla ja selkeällä tavalla. Erityisesti lähipalvelujen turvaamiseen, palvelujen rahoitukseen, omaisuusjärjestelyihin ja tuotantovastuullisten kuntien ja kuntayhtymien määrittelyyn liittyvien puutteellisuuksien vuoksi jatkovalmisteluun on syytä varata riittävästi aikaa. Tämän vuoksi ei ole realistista asettaa tavoitteeksi, että tuotantoalueiden toiminta alkaisi uudessa muodossaan vuoden 2017 alusta. Edelleen tavoitteena voidaan kyllä pitää, että osalla alueita tuotantoalueiden toiminta alkaisi uuden lain mukaisena vuoden 2017 alusta, mutta takarajaksi tulisi säätää vuoden 2020 alku.

Lisäksi laissa tulisi päättää tai asetuksella määrätä tarkemmin lähipalvelujen käsitteestä, jossa määritellään ne peruspalvelut, jotka tulee tuottaa lähellä palvelun käyttäjää. Sosiaali- ja terveyspalvelut on voitava tasavertaisesti turvata myös harvaan asuttujen ja pitkien etäisyyksien alueilla. Keskittämisen sijaan tulee kehittää entistä monimuotoisempia ja innovatiivisempia palveluja harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien alueen asukkaille. Erityisesti lasten ja perheiden palveluissa, ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä ja paljon erilaisia palveluita tarvitsevien kohdalla korostuu kunnan muiden toimialojen ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö ja konkreettiset toimet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Lain tarkoituksena on taata yhdenvertainen palvelujen laatu- ja saatavuustaso sote-alueen sisällä ja valtakunnallisesti. Samalla tavoitteena on tuottaa palvelut entistä kustannustehokkaammin ja järkevämmin päällekkäisyyksiä purkamalla. Tavoitteet ovat osin ristiriitaisia, sillä aiemmista kokemuksista tiedetään, että yhdenvertaisten palvelujen laatu- ja palvelutaso perustettavalla sote-alueella voi korottaa osalla aluetta palvelutason nykyistä korkeammalle ja nostaa samalla palvelujen kustannustason yli kuntien rahoituskyvyn.

Nyt lausuttavana olevassa järjestämislaissa ei tulisi liian tiukkaan säädellä tuottamisvastuun reunaehtoja. Esimerkiksi Oulunkaaren kuntayhtymän alueella on tehty vuosia kehittämistyötä, jolla osittain on lain tavoitteita pystytty edistämään jo ennen lainsäädäntöhankkeen käynnistymistä. Onnistumisien, hyvien käytäntöjen ja innovatiivisten palveluntuotantotapojen rajoittaminen tässä vaiheessa järjestämislailla ei ole järkevää.

Täytyy myös muistaa, että harvaan asutuilla ja pitkien etäisyyksien alueilla palvelujen tuotantokustannukset ovat suuremmat. Rahoitusperusteiden uudessa mallissa tulee olla sellaisia, että palvelut pystytään rahoittamaan ja turvaamaan myös harvaan asutuilla ja pitkien etäisyyksien alueilla. Palvelusta tuottamisalueelle suoritettava korvaus ei voi olla sote-alueella kaikille tuotantoalueille sama ja korvauksen tulee perustua suurelta osin todellisiin tuotantokustannuksiin, joissa on otettu huomioon myös tuotantotiloja ja –välineistöä koskevat investointitarpeet.

Rahoitusmallin ongelmana on se, että alustavien laskelmien mukaan kunnat, jotka ovat kehittäneet palvelutuotantoaan joko omana toimintana tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa ja saaneet sote-kustannusten nousuvauhtia hillittyä, maksavat uudistuksen jälkeen lähes kaikissa tapauksissa palveluista nykyistä enemmän. Näin näyttäisi käyvän myös Pudasjärvelle, kuten muillekin Oulunkaaren kunnille. Laissa ehdotetaan kolmen vuoden siirtymäaikaa maksuosuudessa tapahtuville muutoksille. Tämä voisi muuten riittääkin, mutta samaan aikaan valtionosuusuudistus uhkaa leikata Oulunkaaren kunnilta vuositasolla yhteensä 6 miljoonaa euroa.

Henkilöstön mukaan ottaminen uudistuksen suunnittelussa ja toimeenpanossa on tärkeää. Myös asiakasnäkökulman huomioon ottaminen uudistuksessa pitäisi näkyä nyt esitettyä konkreettisemmin. Osallistava budjetointi, asiakasraadit ja muu asiakkaan saaman palvelukokemuksen tai palvelutarpeen selvittämisen antama informaatio tulisi olla palvelujen kehittämisen lähtökohtana ja siten jo järjestämisvastuullisen sote-alueen toimintaa ohjaavana linjauksena.

Edellä kerrottujen näkökohtien pohjalta olen valmistellut lausuntoluonnoksen, jonka kaupunginhallitus käsittelee 7.10. kokouksessaan. Toivotaan, että uudistuksen seuraava vaihe olisi jo jokin konkreettinen toimi, eikä uusi lausuntopyyntö.

timonen-tomi

Tomi Timonen
kaupunginjohtaja

Kaupunki-info

pudasjarvi  Lapland - The North of Finland