EN | RU | FI

Metsänomistaja hiilinielun hoitajana

Siinä se kasvaa, tuleva metsäni! Toivottavasti menee kuitenkin kauan ennen kuin olen yksi Suomen yli 630 000 metsänomistajasta. Jos ei itse, niin melkein jokaisen suomalaisen vanhemmat tai joku suvusta omistaa metsää, ja tietenkin valtio eli me.

Jos puuta ei käytetä, metsää ei osteta. Jos ei osteta, en myy. Jos en myy, ei ole vara hoitaa. Jos en hoida, metsä ei uudistu. Tulee vanhaa metsää - hiilivarasto, joka turvaa luonnon monimuotoisuutta. Luonto kiittää, eikö?

Ennen teollistumista ihminen ei sotkenut Maan hiilidioksiditasetta ja ilmastoa. Metsiin varastoitunut hiilidioksidi palasi kiertoon lahoamisen tai metsäpalojen ja muiden tuhojen kautta. Nyt ihminen kuitenkin tuottaa liikaa hiilidioksidia. Tutkijoiden yhteisen näkemyksen mukaan meillä on 10-30 vuotta aikaa ehkäistä ilmastokatastrofi. Hiilen sidontaa pitää tehostaa, suuret hiilivarastot säilyttää ja fossiilisten raaka-aineiden käyttöä vähentää.

Puu kasvaa noin sata vuotta varsin nopeasti mutta hidastuen. Koivu alkaa lahota 150-vuotiaana, mänty ja kuusi 250-400 vuotiaina; tosin 800-vuotiaitakin on. Parinkymmenen vuoden ajan Suomen hiilinielu kasvaisi nopeimmin, jos metsiä ei käytettäisi. Vanhan metsän puun ja maaperän hiilivarasto on iso, mutta se ei juuri kasva.

Hoitometsä kasvaa ja sitoo hiiltä jatkuvasti vauhdilla. Harvennuksissa otetaan käyttöön noin puolet puusta, loppu kasvaa järeäksi. Hakatun tilalle istutetaan heti lisää. Suomen metsävarat ovatkin kasvaneet jo sata vuotta. Metsää tosin olisi vielä enemmän, jos sitä olisi kannattanut pohjoisessa hoitaa; nyt hoitamattomana rangoittunutta metsää on liikaa.

Puun käyttö ratkaisee metsän hiilitaseen. Puurakentamisen ilmastohyödyistä tutkijat ovat yksimielisiä. Massiivipuurakennus on satojen vuosien hiilivarasto ja puurakentamisen energiaylijäämä korvaa öljyä. Lisäksi puulla korvataan fossiilisia materiaaleja. Myös harvennuspuun, puurakentamisen sivuvirtojen ja, ilmastonäkökohdat huomioiden, muun kuitupuun käytön tulee olla kannattavaa.

Suomen metsien jatkuvasti kiihtyvästä vuotuisesta kasvusta käytetään vain 60 prosenttia (Ruotsi 80). EU:n LULUCF-esityksessä metsien käytön referenssijaksoksi esitetään aikaa, jona Suomen metsiä hakattiin normaalia vähemmän ja puuta tuotiin enemmän. Tuota suurempi metsien käyttö vähentäisi laskelmissa hiilinielua, vaikka käytetyn tilalle tulee uutta ja nielu oikeasti kasvaa. Osaako komissio vain vähennyslaskua? Mihin unohtui biologia?

Metsien käytön vähentäminen hidastaisi metsien uusiutumista ja ekologisten materiaaliratkaisujen lisääntymistä. Toisaalta hallituksen esittämä 15 miljoonan kuution lisähakkuu pienentäisi hieman hiilinielua ensin pariksi vuosikymmeneksi. Ilmasto hyötyy kuitenkin eniten metsien kohtuullisesti lisääntyvästä käytöstä, joka sallii puurakentamisen ja muiden puupohjaisten ilmastoystävällisten ratkaisujen yleistymisen.

Metsäpolitiikan pitää tukea ainakin metsien hiilinielujen nopeaa lisäämistä, puun järkevää käyttöä ja suurten hiilivarastojen säilymistä. Sen pitää perustua laajaan faktojen tarkasteluun, ei luuloihin tai ideologioihin.

Valistuneena tulevana metsänomistajana haluan hoitaa maailman hiilinielua pitämällä pääosan metsistäni hyvässä kasvussa ja osan luonnontilaisena. Metsästäni – jos ostaja on – tehdään taloja ja biomateriaaleja ja pienellä osalla korvataan fossiilista energiaa. Niin, ja hirsitalon rakennan!

Aila Ryhänen, Projektipäällikkö, Moderni hirsikaupunki –hanke

Julkaistu lyhennettynä Kalevassa 13.8.2017

pudasjarvi  Lapland - The North of Finland