EN | RU | FI

Hirttä kivikaudelta digikaudelle

Hirrestä on meillä rakennettu aina. Hirsirakennuksista on jälkiä 7000-4000 vuoden takaa kivikaudelta, esimerkiksi Kierikistä. Ensin oli kota, sitten muutaman hirsikerran kehikko tukipuineen katteena turvetta ja tuohta.

blogi 20170124aTiiviitä suojia alettiin tarvita maanviljelyksen yleistyessä. Opittiin, että kevättalvella kaadettu kuiva puu halkeilee vähiten, ja halkeilua opittiin ohjaamaan myös varaamalla eli urittamalla hirren alapinta. Ensimmäinen eriste oli sammal. Hirren veisto kulmikkaaksi pelkkahirreksi lisäsi tiiviyttä ja kalustamisen mahdollisuuksia, nurkkaliitokset eli salvokset kehittyivät. Pudasjärven kotiseutumuseon viljamakasiineissa, taloissa, karjasuojissa, aitoissa, puoheissa näkyvät niin eri tekniikat kuin tekijöiden käden ja ajan jäljet.

Vuonna 1781 valmistunut Pudasjärven hirsikirkko on edelleen käytössä ja hyvässä kunnossa. Kirkkoa varten oli valittu pitäjän parhaat tukkipuut, kaadettu ne oikeaan aikaan ja kuivattu huolella. Punamultalauta suojasi seinää säältä ja lämmittikin vähän, lämmönlähteenä kun oli vain kirkkoväki. Lauta suojaa myös maailman pisintä kirkkoaitaa. Hirsirakennuksia oli alettu vuorata laudalla varallisuuden kertyessä, arvokkaimmista alkaen.

Kun uudet materiaalit yleistyivät ja kaupungistumisen vauhdittui sotien jälkeen, hirsi alettiin yhdistää vanhaan, maaseutuun, köyhyyteenkin. Moni hirsitalo olikin vetoinen, halkeili, painui ja päästi äänet läpi. Paloherkkyyskään ei ole täysin t(u)ulesta temmattu. Avotulta käytettiin kursailematta, sähkö oli uusi ja palovaarallinen tuttavuus, pinkopahvit paloivat iloisesti, palo-osastointeja ei ollut, tuli levisi nopeasti kattorakenteissa ja sammutuskalusto oli alkeellista. Vaikka tämä koski kaikkea rakentamista, paloherkän maine jäi yleisimmälle rakennusmateriaalille. Tiivis hirsi kuitenkin palaa hitaasti ja ennakoitavasti; puuta käytetäänkin teräspalkkien palonsuojana.

1960-luvulla hirrestä rakennettiin enää lähinnä saunoja ja loma-asuntoja. Vähäisiä hirsitaloja lisäeristettiin, mökkimäisyys hälveni laudoituksella. Lamellihirsi kehitettiin 1980-luvulla ja hirsitalojen teollinen valmistus alkoi. Kontio julkisti Suomen ja ehkä maailman ensimmäisen hirsisen pientalomalliston. Ensimmäisten talojen asukkaat kuuluvat edelleen olevan taloihinsa tyytyväisiä.

blogi 20170124b2000-luvulla teollinen hirsi on kehittynyt niin, että lisäeristyksiä ei enää tarvita. Yksiaineisesta hirrestä valmistuu nopeasti kestäviä, lämpimiä, paloturvallisia, ääntä eristäviä ja kaupunkeihin sopivia rakennuksia. Ennen puiden mitta rajoitti hirsiseinän pituuden seitsemään metriin, nyt voidaan rakentaa kymmenien metrien seiniä. Hirsi ei väänny, ja halkeilua estää tiiviin sydänpuun kääntö ulkopinnalle. Käsin veistetty pyöröhirsisei­nä tarvitsi oviaukon päälle kymmenen sentin painumavaraa, nyt saadaan jopa painumatonta hirttä. Ohutsaumainen hirsi istuu myös minimalistiseen arkkitehtuuriin.

Siinä missä seitsemän veljestä veistelivät hirsitalonsa silmämääräisesti, nyt mitataan laserilla. Digitaalinen mallinnus tuottaa millintarkasti mallinmukaista hirttä, kirveen ja käden tilalla on tietokoneohjattu teollinen linjasto. Tuotanto on tietotyötä. Pudasjärven hirsikampus onkin tiettävästi Suomen ensimmäinen täydellä tietomallikaavalla toteutettu puurakennus.

Vaikka hirsirakennus syntyy eri tavalla kuin ennen ja sen ominaisuudet ovat muuttuneet sadan ja tuhannen vuoden aikana, puu on puuta. Yksinkertainen rakenne toimii, kestää ja on terveellinen, luonnollinen ja ekologinen

pudasjarvi  Lapland - The North of Finland