EN | RU | FI

Luonto

Suomen toiseksi laajimman kaupungin luonto on moni-ilmeinen. Etelä- ja länsiosa on alavaa suomaata, jota halkovat metsäiset saarekkeet. Suot ovat enimmäkseen aukeita, veteliä ja vaikeakulkuisia lettosoita, joilla on runsaasti pieniä, syvärantaisia lampia. Purojen varsilla levittäytyvät rehevät varjoisat korpisuot.

Pudasjärven alue on yksi Suomen soisimmista seuduista. Yli puolet kaupungin pinta-alasta onkin suota. Soita on ojitettu metsänkasvuun ja viljelyyn sekä turvetuotantoon.

Hienoimmillaan Pohjois-Pohjanmaan suoluonto esittäytyy Pudasjärven ja Utajärven rajoilla leviävällä Olvas-, Oravi-, Näätä- ja Sammakkosuon valtaisalla suolakeudella.

Maakunnan nimikkokukka onkin osuvasti suopursu.

Itäosa on vaara ja jopa tunturimaastoa. Vaarojen rinteiltä ja notkelmista löytyvät ns. rinne- ja lakisuot. Vaaramaisemassa korkeimmalle kohoaa paljaslakinen Iso-Syöte, jota hyvällä syyllä sanotaan Suomen eteläisimmäksi tunturiksi.

Pudasjärven metsät ovat enimmäkseen mäntyvaltaisia. Pitäjän itäosia hallitsevat kuusikkovaarat.

Kaupungin pinta-alasta on yli 200 km2 vettä. Alajuoksultaan rakennettu Iijoki virtaa kaupungin halki itä-länsi suunnassa, vielä luonnontilaisena komeana kymenä, yhtenä Pohjanmaan "Kymmenestä virrasta" parhaimmillaan.

Iijokeen yhtyvät monet muut joet ja vesistöt. Eteläosan vesistöt ovat yhteydessä kansainväliseen suojeluohjelmaan kuuluvaan Kiiminkijokeen.

Pitäjän itä- ja keskiosissa vaarojen lomassa on suuria ja komeita järviä. Koko kaupungin alue on tosin pienten järvien, lampien, jokien ja purojen kattama.

Sotka- ja Pudasjärvi saarineen, putaineen ja ruohostoineen ovat tunnettuja mm. linturikkaudestaan. Vesistöissä on kalaa pyytäjille, metsässä riistaa ja laajasta pitäjästä löytyy vielä koskemattomia korpia harvinaistuville suurpedoillekin.

Kaupunki-info

pudasjarvi  Lapland - The North of Finland