Koulun esittely
Historiaa
Juho Lakari syntyi Isossa-Kyrössä 9.8.1845 maanviljelijäperheeseen. Hän pääsi oppilaaksi Jyväskylän seminaariin, jonka hän joutui keskeyttämään vuonna 1869, jolloin meni isänsä perustamaan Iso-Kyrön Valtaalan kylän yksityisen kansakoulun opettajaksi. Kun koulu lakkasi toimimasta, jatkoi Lakari tutkintoaan ja sai päästötodistuksen 12.2.1872. Pudasjärvelle tuloaan Lakari muisteli seuraavasti:
”Sain kutsun Pudasjärven kunnan ylemmän kansakoulun opettajaksi. Pudasjärvi on Oulun läänin ylimaan laajoja kuntia, harvaan asuttua, kulkuneuvot kehnot. Kansakoulu saatiin perustetuksi vähälukuisten kuntalaisten, lukuisten virkamiesten ja säätyläisten suosiollisella myötävaikutuksella. Kansa oli yleensä luonnonsiivoa, hyväsydämistä ja nöyrähenkistä. Koulu alkoi Riekin talossa kirkon lähellä vuokrahuoneissa 28.2.1872, yksinkertaisimmalla juhlallisuudella.”
Uusi koulupaikka sijaitsi Oulusta Kuusamoon menevän maantien varressa. Paikka oli autio ja hyvin kolkon näköinen. Uusi koulurakennus rakennettiin sinne nopeasti ja valmistuttuaan se oli Lakarin mielestä ”ylimaan suurimpia ja komeimpia” taloja. Koulutyö päätettiin aloittaa siinä 6.10.1884. Tämä oli koulun ystäville ”ilon ja riemun päivä, suuri voiton päivä”, sillä olihan kansakoulu majaillut yhteensä 12½ vuotta pienehkössä vuokrahuoneissa ja kahdessa eri paikassa.
Ennen kuin koulu avattiin uudessa rakennuksessa, jouduttiin Lakarin huonon terveyden tähden julistamaan sijaisopettajan virka avoimeksi. Tähän toimeen valittiin ylioppilas K. E. Durchman, joka oli kotoisin Iistä. Lakarin tervehtymisen jälkeen alettiin vähitellen koulun ympäristöä raivaamaan viljelysmaaksi ja kaunistamaan puuistutuksilla maantien molemmin puolin oikein boulevardi-tieksi. Näillä istutuksilla muutettiin koulun ruma ja jylhä seutu viihtyisäksi ja matkustelevien ihailtavaksi. Muutaman vuoden päästä koulun läheisyydessä oli koulupuutarha, jonka hoitoon oppilaat eivät kuitenkaan osallistuneet.
Koulu jatkoi työtään valoisissa ja avarissa huoneissa. Koulu sai lahjoituksia muun muassa voimistelutelineet, joiden käyttöön oppilaat innostuivat. Oppilasmäärä kasvoi aina 46:een, jota useampaa ei voitu ottaa pöytien puuttuessa. Oppilaiden koulunkäynti muodostui nyt aivan säännölliseksi, jota se ei milloinkaan ennen ollut. Lapset olivat kilttejä ja opinhaluisia. Vaikka Lakari oli tehnyt mittavan ja raskaan työn kansakoulun ja sen oppilaiden hyväksi, niin hän vaatimattomana miehenä väheksyi saavutuksiaan ja väitti jopa, että oli epäonnistunut ponnistuksistaan huolimatta. Hänen asenteeseen lienee vaikuttanut hänen fyysinen kuntonsa ja erityisesti kuulon heikentyminen sekä se, että hän joutuisi lopettamaan rakkaaksi tulleen koulunsa opetustehtävät. Eron opetustyöstä Lakari sain 28.7.1894.
Lähde: Risto Poropudas, Pudasjärven kunnan koululaitoksen historia vuoteen 1972.
