EN | RU | FI

Nyt etsitään piilotyöpaikkoja - osallistuva budjetointi otetaan käyttöön tukemaan työllistämistä

Tulevaisuuden Pudasjärvi –osallistuva budjetointi työllistämisen tukena -seminaarissa kaivetaan esiin Pudasjärven piilotyöpaikkoja.
Pudasjärven kaupungin virkamiehet, päättäjät, yhdistykset, järjestöt ja muut asiasta kiinnostuneet miettivät yhdessä, mistä työpaikkoja löytyy.

Tehtävänä on löytää työtä, jota tehdään usein harmaan talouden piirissä pimeästi. 
– Talkootyökin voi viedä työpaikan. Talkoilla ei jaksa loputtomiin, Seija Korhonen, Maaseutupolitiikan neuvoston kansalaistoiminnan asiantuntija toteaa.
Yhdessä syntyy myös pohdintoja siitä, mitkä ovat tarpeet. Mihin Pudasjärvellä tarvittaisiin työntekijöitä?
– Molempien ryhmätöiden tulokset ovat linjassa keskenään. Tarpeet ja työpaikat kohtaavat, ihastelee Tiina Tauriainen Laavu-hankkeen projektipäällikkö pohdintojen tuloksia.

Laavu-hankkeesta saadut hyvät kokemukset ovat osaltaan kannustaneet laajentamaan osallistuvan budjetoinnin käyttöä Pudasjärvellä.
Pudasjärven kaupungin tavoitteena on sisällyttää osallistuva budjetointi pysyvästi osaksi kaupungin toimintaa. Nyt Pudasjärvellä kehitetään osallistuvaa budjetointia hyödyntäviä toimenpiteitä työllistämisessä.
Toimenpiteet sisällytetään vuoden 2017 talousarviovalmisteluun ja kaupungin toimintaan vuoden 2017 aikana.
– Laavu-hanke on parhaiten työllistävä hanke Pohjois-Pohjanmaalla. Hanke on mahdollistanut monipuolisia työllistämiskokeiluja Pudasjärvellä, joista tuloksekkain on ollut osallistuva budjetointi yhdistyksissä vuosina 2015-2016. Nämä kokeilut ovat
sisältäneet muun muassa ryhmätyöllistämisen Livon, Korpisen ja Jongun kyläyhdistyksissä, Tauriainen sanoo.

Seija Korhonen kertoo esimerkin osallistuvasta budjetoinnista Kainuussa:
– Kyläyhdistys sai urheilukentän hoitosopimuksen. Vuositasolla urheilukentän huolto oli maksanut kunnalle siihen asti 20 000 euroa. Kyläyhdistyksen saatua sopimuksen, kustannukset tippuivat 15 000:een ja kyläyhdistys sai palkata osa-aikaisen
työntekijän.
Osallistuva budjetointi haastaa katsomaan, mitä voitaisiin tehdä toisin, uudella tavalla.
Hyviä tuloksia voidaan saavuttaa monella alalla. Vaikkapa ohjaamalla varoja varhaisen vaiheen perhepalveluihin tai vaikka ennaltaehkäiseviin mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
Näin ehkäistään pitkässä juoksussa sitä laskua, joka tulee muun muassa kalliista huostaan otoista.
Tulos: ihmisten hyvinvointi paranee ja varoja säästyy kalliista toimenpiteistä parempaan käyttöön.

Vanhusten ulkoiluttaminen ja avustaminen on yksi asioista, jotka nousevat ryhmäpohdinnoissa esille.
– Avustavissa töissä on työvoiman puute, erikoisesti palkkatuetun työvoiman osalta. Sopivia henkilöitä työtehtäviin ei löydy.
Vanhusten apupalveluissa ei myöskään ole ostovoimaa, Tauriainen esittelee.
Tarpeita olisi myös tietotekniikan opettamisessa senioriväestölle, sekä suoralle avulle älypuhelinten ja tietokoneiden kanssa.
– Auttaminen voisi tapahtua myös kotona. Henkilökohtaisille avustajillekin olisi tarvetta. Samoin saattaja-palvelulle, jossa vanhusten mukana kuljettaisiin esimerkiksi terveyskeskuskäynneillä.
– Ryhmätyössä huomaamme, että kotiavulle on laaja tarve, sillä kotiapua tarvitsisivat iäkkäiden lisäksi myös lapsiperheet, Tauriainen hoksauttaa.
Ryhmissä tulee puhetta myös maatalousyrityksiin työntekijöiden saamisesta.
– Alaa ei arvosteta ja työhön ei löydy oikeita henkilöitä.
Maahanmuuttajille voitaisiin räätälöidä koulutusta maatalouden ammatteihin, Tauriainen kokoaa pohdinnat.

Lintulammen asukasyhdistys kehitti tarpeesta työtä

Lintulammen asukasyhdistyksessä Oulussa on toteutettu työllistämishankkeita jo vuodesta 2001 alkaen. Aluksi koulutettiin oppisopimuksella laitoshuoltajia ja jatkohankkeissa ilmeni aina jotain kehitettävää.
Vammaispalvelulain muutosten johdosta, vuonna 2009 asukasyhdistyksessä herättiin siihen, ettei vammaisille oleavustajia.
– Lähdimme miettimään tutkintoa, jonka suoritettuaan työttömät pääsisivät avustajiksi ja töihin.
Puhuimme oppilaitosten edustajien kanssa ja mietimme, millainen tutkinnon pitäisi olla. Tuolloin kehitettiin kokonaan uusi tutkinto, kotityöpalvelujen ammattitutkinto, sanoo asukasyhdistyksen toiminnanohjaaja Joni Meriläinen ja lisää ylpeänä:
– Silloisella hankkeellamme olemme saaneet nuoria työelämään kiinni.

Lintulammen asukasyhdistyksessä on Meriläisen mukaan jo pitkään mietitty asioita tarpeesta ja ajassa tapahtuvista lakimuutoksista käsin. Tulokset ovat olleet hyviä.
Moni tutkinnon suorittaneista lähti mukaan Eväitä elämään -jatkohankkeeseen, 2014-2017. Siinä siirryttiin ammattitutkinnosta jo perustutkintoon.
– On uskomatonta, mitä tapahtuu lyhyessä ajassa, kun ihmiselle annetaan vastuuta. Täytyy ymmärtää, että monen kanssa on aloitettu miettimällä, moneltako kello pitää laitaa soimaan, että ehtii yhdeksäksi töihin, Meriläinen iloitsee.
Oulun kaupunki on tukenut hankkeita 5-12,5 prosentilla hankkeen hyväksytyistä kustannuksista. Kaupungin kanssa on tehty hankekohtaiset kumppanuussopimukset.
– Normaali kuntalisä yhdistyksille on 320 euroa kuukaudessa, mutta oppisopimuskoulutuksen kuntalisä on 500 euroa kuukaudessa, hän hoksauttaa.

Kuntouttava työtoiminta ryhmätoimintana on Lintulammella nyt uusinta uutta.
Meriläinen kertoo, että asukasyhdistyksen ryhmässä on säännöllisesti vähintään kahdeksan henkilöä ja kaupungin kustantama ohjaaja. Ohjaaja miettii yhdessä ryhmäläisten kanssa, mitä kaikkea työtoiminnassa voidaan tehdä.
– Kuntouttavassa työtoiminnassa avustus on yhdestä osallistujasta kymmenen euroa per toteutunut toimintapäivä, mutta ryhmätoiminnassa avustus on kolme euroa enemmän per osallistuja. Ylijäämällä muun muassa järjestetään monipuolista toimintaa osallistujille.
Ryhmässä voidaan esimerkiksi leikata ruohoa ikäihmisten pihoilta, ja auttaa Lintulammen alueen asukkaita maksutta. Mukana on myös liikuntapäiviä ja ravintopäiviä.
– Liikuntapäivänä on saatettu mennä keilaamaan ja ravintopäivänä ostaa kaupasta terveellisen aamupalan ainekset ja laittaa niistä ateria, Meriläinen havainnollistaa.
Hänen mukaansa on tärkeää, että tekemiset räätälöidään sen mukaan, mikä ryhmäläisiä kiinnostaa:
– Toimintakyky ei mene eteen päin, jos ei se toiminta ole mielekästä.

Kaupungin budjettia rukataan osallistuvaan malliin

Osallistuva budjetointi on Pudasjärvellä vaiheessa, jossa mietitään, mitkä ideat voitaisiin nostaa kaupungin budjetin sisälle lohkaisemalla nykyisestä budjetista osia osallistuvaan budjetointiin.
Työllistävien yhdistysten ja elinvoimavaliokunnan aivomyrskytilaisuus aiheesta on tarkoitus järjestää lokakuun alussa.
– Mitkä kuuluvat kaupungin järjestämiin palveluihin? Mistä voidaan budjetista lohkaista? kysyy Maaseutupolitiikan neuvoston kansalaistoiminnan asiantuntija Seija Korhonen.

Elivoimavaliokunta sitoutuu kaivamaan euroja Osallistuva budjetointi työllistämisen tukena -seminaarissa esiin tulleille ideoille siltä osin, kun ne kuuluvat kaupungin tuottamiin palveluihin.
– Osallistuvalla budjetoinnilla työpaikkojen kaivaminen on ennaltaehkäisevää pitkäjänteistä työtä.
Tulokset eivät näy yhdessä vuodessa, mutta kun ne näkyvät, kaupungin kustannukset vähenevät ja veronmaksuaste nousee, Korhonen lupaa.
Hän puhuu myös kerrannaisvaikutuksista. Kun yhä useampi työllistyy, kaupunki maksaa yhä vähemmän Kelan sakkomaksuja työttömille maksetuista työmarkkinatuista. Työllistämisen kautta nämä Kelan maksuihin ennen menneet varat vapautuvat
muuhun käyttöön Pudasjärvellä.
Kun useammat ovat töissä, ostovoima kunnassa lisääntyy ja sitä kautta myös yrityksillä menee hyvin.
– Pudasjärven kaupunki maksaa tällä hetkellä reilut 160 000 euroa Kelan kuntaosuutta työmarkkinatuella olevista työttömistä, joita kunta ei ole onnistunut työllistämään. Ajatelkaas, mitä niillä rahoilla voisi tehdä? Korhonen herättelee.

Kaikki tuntuvat hyötyvän osallistuvasta budjetoinnista, ja Pudasjärven kuntapoliitikot ja virkahenkilöt ovat sen oivaltaneet.
– Elinvoimavaliokunnan työpanos on huikea. En ole ennen kokenut vastaavaa missään kunnassa, Korhonen kehuu ja kehottaa jatkamaan samaan malliin.
Kansalaistoiminnan asiantuntijaan on tehnyt vaikutuksen se, että Pudasjärvellä ollaan todella tekemässä osallistuvaa budjetointia yhdessä:
– Täällä pohdinta on laadultaan hyvää, se on konkreettista ja perustuu aitoihin tarpeisiin.
Korhonen aikoo kertoa Pudasjärven esimerkin osallistuvasta budjetoinnista Helsingissä lokakuussa järjestettävässä Kuntaliiton Kumppanuuspäivässä.

Lähde: Maiju Teeriaho / Iijokiseutu

pudasjarvi  Lapland - The North of Finland