EN | RU | FI

Valtuuston matka Sodankylään

Revontulivalaistua tähtihyvinvointia - Sodankylässä panostetaan asukkaisiin

Sodankylän valtuuston puheenjohtaja Pekka Heikkinen myhäilee hyväntuulisena. Salillinen pudasjärveläisiä valtuutettuja saa kuulla Heikkisen mukavista lapsuudenmuistoista Pärjänsuolla. Hänen äitinsä oli siellä aikanaan opettajana useamman vuoden. Pudasjärvi tuli Heikkisille tutuksi.

- Sodankylällä ja Pudasjärvellä on paljon yhteistä. Pitkät välimatkat, molemmissa jänkää ja metsää. Sodankylässä Luosto, Pudasjärvellä Syöte. Työssäkäyntialueena Rovaniemi ja Pudasjärvellä Oulu, Heikkinen toteaa. Hän näkeekin hyvänä, että kunnat käyvät katsomassa erilaisia ratkaisuja.

- On tärkeää jakaa tietoa, ettei tarvitse keksiä pyörää uudestaan, Heikkinen tuumaa. Sodankylässä yritettiin myös muuttua kaupungiksi. Tässä Heikkinen oli käyttänyt Pudasjärveä esimerkkinä. Mutta ei mennyt läpi. Kylää ei kuulemma voi muuttaa kaupungiksi – mutta miten sitten Jyväskylä? Ihmettelee Heikkinen pilke silmäkulmassa.

Kovalla investointitahdilla houkutellaan uusia asukkaita

Sodankylässä on ollut kova investointitahti. Kunnan investointibudjetti on nettona noin 800 e per asukas. Panostuksia on tehty perus- ja vapaa-ajan palveluihin, jotta ihmiset muuttavat paikkakunnalle.

- Valoisat näkymät ja hyvä menneisyys, kuvailee kunnanjohtaja Viljo Pesonen Sodankylää. Väkiluku on laskenut viimeisen kolmen vuoden aikana. Työllisten määrä on kuitenkin kasvanut, joten huoltosuhde paranee. Sodankylässä on Lapin alhaisin työttömyys, 7,4 %. Keskiasteen ja korkeakoulut puuttuvat paikkakunnalta, kuten Pudasjärveltäkin, joten nuoret lähtevät. Eläkkeelle pääsevä väki muuttaa takaisin kotiseuduilleen tai lähemmäs lapsia ja lastenlapsia.

Sodankylässä, samoin kuin monessa muussakin kunnassa, on aikanaan unohtunut vanhojen rakennusten korjaaminen. Nyt korjauksia tehdään varojen mukaan.

-  Korjausvelka on nyt 20 miljoonaa ja vuosittain tulee lisää noin 2 miljoonaa, josta syystä korjausvelka ei juurikaan lyhene, Pesonen toteaa.

Revontulivalaistu tähti hyvinvointikeskukseksi

Pudasjärveläisten valtuutettujen joukossa kiinnostusta herättää eritoten jo harjakorkeutensa saavuttanut hyvinvointikeskus.

- Rakennus on tehty tähden malliseksi siten, ettei osastoille tarvitse kulkea toisten osastojen läpi, tekninen johtaja Matias Yliriesto kertoo. Päivystyspoliklinikka, kiireetön vastaanotto, ensihoito, röntgen, laboratorio, kuntoutusosasto, perhepalvelukeskus, hammashuolto, fysioterapia, työterveyshuolto, hallinto, henkilöstöravintola, lääkekeskus, hoitotarvikekeskus, välinehuolto, tukipalvellut, henkilökunnan sosiaalitilat, arkisto sekä aula ja kokous- ja odotustilat. Kaikki samassa. Lisäksi keskukseen tulee revontulivalaistus.

- Asiakkaiden viihtyvyyteen on panostettu 1 % taidetta periaatteella eli 65 000 eurolla. Sitä organisoi kuvanveistäjä Kaija Kiuru.

Rakennukseen ei tule yhtään muovimattoa ja paloturvallisuusviranomaisten suosituksia on noudatettu kuin määräyksiä. Sodankylässä uskotaan, että tästä tulee Lapin turvallisin hyvinvointikeskus.

Hyvinvointikeskuksen suunnittelussa mukana kuntalaiset

Kuntalaisten osallistaminen aloitettiin sähköisen kyselyn kautta. Sen jälkeen järjestettiin infotilaisuus, johon pääsi osallistumaan myös sivukyliltä etäyhteydellä. Tuolloin kuntalaiset näkivät ensimmäiset kuvat keskuksesta.

 - Eritoten sivukyliltä tuli toive potilashotellista ja se otettiin huomioon. Samoin äidin toive siirtää portaat pois odotusaulan vierestä. 

Sodankylässä kuultiin myös vammais- ja potilasjärjestöjä. Henkilöstö oli mukana tilojen suunnittelussa koko ajan. Lisäksi perustettiin kehittäjäasiakasryhmät, jotka ovat toimineet koko prosessin ajan.

- Kehittäjäasiakkaat lähtivät helposti mukaan. Kun halutaan kuulla kuntalaisia, niin aina löytyy vapaaehtoisia. Toiveena on, että kehittäjäasiakkaat pääsisivät esimerkiksi valitsemaan aulassa työskentelevän henkilön.

Kunnianhimoiset tavoitteet käyttöasteelle ja toiminnalle

Sodankylässä halutaan käyttää tilat mahdollisimman hyvin hyödyksi. Iltaisin on suunniteltu perhekäyttöä eli uudenlaista, sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhdistävää toimintaa. Lisäksi keskukseen halutaan yhdistysten toimintoja.

Koko prosessin mukana ollut terveyskeskuslääkäri Hanna-Lena Sammela-Paasimaa tiedostaa, että tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Halutaan yhdistää monia palveluita saman katon alle, yhden luukun taakse. Kunnianhimoinen on myös lähtökohta toimintojen järjestämiselle: miten voidaan tuottaa palveluja yhtä hyvin kuin yksityiset palveluntuottajat? Lapin tähtikunnassa käännetään varmasti jokainen kivi näiden tavoitteiden toteuttamiseksi.

Naurismakkaran jalanjäljillä - lähiruoka valloitti Lapin tähtikunnan

Sodankylän tie lähiruoan tähtikunnaksi alkoi päätöksestä irtautua hankintarenkaasta vuonna 2015.

- 1980-luvulla ruhot pilkottiin itse. 1990-luvulla teollisuus sanoi, että he pilkkovat perunat ja tekevät kastikkeet. Kunnat irtisanoivat henkilökuntaa. 2000-luvulla ruokaa lämmitetään komponenttikeittiöissä ja vastavalmistuneet ihmettelevät miten tehdä ruskeaa kastiketta, tiivistää ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola. Nyt Sodankylä kulkee omaa tietään ja valmistaa ruokansa itse.

Aholan mukaan lähiruoan vienti julkisiin keittiöihin vaatii innovatiivisuutta, suunnittelua, kokeiluja ja riskinottoa. Yhteistyötä, uskoa asiaan ja ”paksua nahkaa”. Lähiruoka maksaa Sodankylässä kunnalle 70 000 euroa vuositasolla, mutta raha jää paikallistalouteen. Hankintakulujen nousua tasapainottaa työprosessien tehostamisella laskeneet henkilöstökulut.

”Vihdoinkin ne oppi laittamaan ruokaa!”

Kierros keskuskeittiöllä on avaava. Aholalla on 8,5 suorittavan tason työntekijää, jotka tekevät päivässä 1 500 lounasta, 500 päivällistä sekä aamupaloja ja kotipaketteja. Keittiöllä toiminnot tukevat toisiaan. Vierailupäivänä perjantaina pakataan jo tiistain ruokia.

Ahola joukkoineen on kehittänyt reseptiikkaa ja jalostajien puuttuessa he ovat lähteneet selvittämään, miten komponentteja tehdään.

- Jos lähiruoka-asiaa halutaan saada eteenpäin, täytyy löytyä yrittäjiä, jotka tekevät niitä. Suomessa keskuskeittiöt ovat pitkälle komponenttikeittiöitä. Niissä lämmitetään valmiita ruokia.

Lähiruokayhteistyö on poikinut uusia ideoita myös jalostajilta. Sodankylässä kasvatetaan naurista ja niin syntyi ajatus naurismakkarasta. Valtuutetut pääsivät maistamaan toista koe-erää. Lisäksi testattiin naurisnautakäristystä, matalakypsennyksessä pehmenneestä raavaan lihasta. Kylkeen oikeista perunoista tehtyä muusia. Yksinkertaisen maukasta. Pudasjärveläisiä kiinnostaa miten asiakkaat ovat suhtautuneet muutokseen?

- Vihdoinkin ne oppi laittamaan ruokaa tuumasi vanhukset! Ahola naurahtaa. He olivat kiitelleet, että viimein ei hampaat enää jää lihaan kiinni vaan pystyy puremaan.

Vanhuksille tarjotaan myös herkkuja, kuten kielestä valmistettuja ruokia. Sodankylässä ollaan myös kiinnostuneita verestä. Ehkä sitä saataisiin Pudasjärven teurastamolta? Ahola heittää.

Parempaa palvelua ja alhaisempia kuluja

Yhteistyön lisäämiselle on Aholan mukaan tilaa sekä yrittäjien että kuntien välillä. Se voi myös parantaa palvelua.

- Utsjoella vanhukset ja lapset eivät koskaan saaneet tuoretta ja lämmintä leipää. Lisäksi kaivattiin vaihtelua. Eihän meistä kukaan kotonakaan syö aina samaa leipää, toteaa Ahola. Niinpä Utsjoki, Inari ja Sodankylä päättivät kimpassa hankkia leipää. Markkinavuoropuhelun jälkeen yritykset totesivat, ettei jokaisen kannata höylätä pitkiä matkoja edestakaisin. He päätyivät tekemään yhteistarjouksen.

Myös maitopuolella olisi kumppanuudelle tarvetta. Kuusamon meijeri on kiinnostunut toimittamaan juustoa, mutta Sodankylä yksin on ostajana liian pieni. Yhteistyöllä volyymitarve olisi tarpeeksi suuri.

Ruokahuolto maakuntauudistuksessa

Kunnanjohtaja Pesosta huolestuttaa maakuntauudistuksen vaikutukset ruokahuoltoon. Lähiruokaan on panostettu kovilla investoinneilla ja tehty paljon töitä. Jos paikallista ei osteta, se vaikuttaa paikallistalouteen. Lisäksi pohjoisessa haasteena ovat pitkät kuljetusmatkat. Jos sote-palvelujen ruoka katoaa keskuskeittiön tilauskirjasta, aterian hinta nousee lähemmäs viittä euroa. Nyt sen hinta on Sodankylässä 2,28 euroa.

- Maakunnassa on valmisteluryhmä asiaa pohtimassa, toteaa Pesonen. Pikkuhiljaa on tähän asiaan herätty.

Valtuuston puheenjohtaja Mari Kälkäjä kiittelee bussissa matkalaisia. Hänen mukaansa kaikki Sodankylän opit ovat Pudasjärven käytössä ja hyödynnettävissä.

- Paljon on tekemistä, mutta eteenpäin mennään!

Sodankylä – Lapin tähtikunta

  • 12 417 km2
  • 8 653 asukasta
  • 20 000 poroa
  • perustettu 1893
  • kirkonkylää reunustaa kaksi jokea
  • Luoston hiihtokeskus (10 rinnettä, 150 km latuja)
  • Pyhä-Luoston ja Urho Kekkosen kansallispuistot

AKTIIVISTA OSALLISTUMISTA ”PIRKKO-PETTERISTÄ” LÄHTIEN

Valtuutettujen herätyskellot ovat soineet tänään aikaisin. Iltakokouksen sijaan ohjelmassa on aamulähtö 7.30 Sodankylään valtuustoseminaarimatkalle. Uusi valtuusto haluaa lisää tietoa päätöksenteon tueksi. Tähän on vastattu järjestämällä valtuustoseminaareja. Tällä kertaa seminaari on matka Sodankylään, jossa ollaan jo pitkällä lähiruoan ja hyvinvointikeskuksen kanssa.

Minkälaisia odotuksia matkasta on herännyt? Valtuuston puheenjohtaja Mari Kälkäjän katse kääntyy sumun reunustamaan, märkään asfalttitiehen. Bussissa tunnelma on kuitenkin lämmin. Matkaajat on juuri toivotettu puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan toimesta tervetulleeksi. Valtuutettu Antti Tihinen kantaa punaista koria ja tarjoaa sämpylöitä aamupalaksi. Matkan ainoa kahvitauko pidetään vasta Käyrämön keitaalla, Sodankylän kupeessa.

- Odotan aktiivista reissua. Sodankylässä yhdistyy kaksi Pudasjärvelle tärkeää asiaa; lähiruoka ja hyvinvointikeskus, Kälkäjä toteaa.

- Sodankylässä on vaadittu päättäjiltä paljon tahtoa keskuskeittiötä rakentaessa. Komponenttikeittiö olisi tullut halvemmaksi. On tärkeää, että päättäjät näkevät miten kunnan keskuskeittiö voi toimia lähiruoan keskeisenä edistäjänä paikkakunnalla, Kälkäjä toteaa.

Kuntastrategian näkökulmasta tärkeä on myös hyvinvointikeskus, jolla tähdätään parempiin hyvinvointipalveluihin. Muutosta kirittää vanheneva rakennuskanta ja maakuntauudistus, jossa kuntien tehtävissä korostuu entistäkin tärkeämpänä kuntalaisten hyvinvointi.

- Hyvinvointikeskuksen osalta on tärkeää, että pohdimme tosissaan tilojen käyttöä sekä yhteiskäytön mahdollisuuksia. Ettei rakenneta turhaan. Sodankylästä on mahdollista saada näkökulmia ja kokemuksia, arvioi Kälkäjä.

Valtuustoseminaarimatka on tämän kauden ensimmäinen. Istuvista 27 valtuutetusta 19 ja kolme varavaltuutettua ovat päässeet matkaan. Heistä seitsemän on ensikertalaista, mukaan lukien valtuuston puheenjohtaja. Samoin on joukon untuvikko, 1,5 kk ikäinen ”Pirkko-Petteri”. Matka onkin tärkeä myös sosiaalisesta näkökulmasta.

- Valtuutetut näkevät lähinnä valtuuston kokouksissa ja niistä on usein kiire kotiin. Sama pätee myös virkamiehiin. Matkalla voi käydä keskusteluja vapaammin ja tutustua toisiin. Silloin yhteinen päätöksentekokin on helpompaa.

Mikä on valtuustoseminaarimatka?

Valtuusto vastaa kunnan strategiasta. Sillä varmistetaan päätöksenteon systemaattisuus ja pitkäjänteisyys. Strategiset päätökset tehdään valtuuston kokouksissa. Jotta rooli on myös käytännössä strateginen, se edellyttää Kuntaliiton mukaan erilaisten työskentelytapojen hyödyntämistä. Kunnissa järjestetään jo vakiintuneina käytäntöinä esim. iltakouluja ja seminaareja. Pudasjärvellä aiheet ovat liittyneet esimerkiksi kuntastrategiaan ja talousarvioon.

Valtuustoseminaarimatkassa tutustutaan paikan päällä kohteeseen. Teema liittyy päätöksen alla oleviin asioihin ja tavoitteena on saada lisätietoa päätöksenteon avuksi. Valtuustoseminaarimatka Sodankylään oli tämän valtuustokauden ensimmäinen matka.

Valtuutetut matkalla

  1. Millaisia odotuksia sinulla on matkaan liittyen ja mikä kiinnostaa eniten?
  2. Miten odotukset täyttyivät ja mitkä olivat tärkeimmät asiat mitä sait irti Sodankylästä?

Juho Kellolampi

  1. Eniten kiinnostaa hyvinvointikeskus ja miten sen toiminnot on järjestetty. Matkoilla pääsee näkemään, miten asioita on tehty muualla. Helpottaa päätöksentekoa. Mukava myös, kun isolla porukalla päästiin lähtemään.
  2. Tuli paljon uutta tietoa ja näki kokonaisuuden. Keskus oli hyvin suunniteltu tähden malliin, ettei tarvitse osastojen läpi mennä muille osastoille. Lämmitysmuotona kaukolämpö ja maalämpö. Lähiruoassa on tärkeää se, että voidaan kuntarajojen yli etsiä pienempiä toimijoita, jotka yhteistyössä pystyvät tekemään isompia tarjouksia. Hieno nähdä tuollainen keskuskeittiö käytännössä. Mitä Sodankylässä tehdään ja kokeillaan, onnistuu myös meillä. Hyvä reissu!

Hilkka Parkkisenniemi

  1. Tutustuimme aikanaan Rovaniemellä elinkaarimalliin. Se auttoi päätöksenteossa ja antoi luottamusta. Toivon, että tästä olisi hyvinvointikeskuksen osalta vastaava vaikutus. Eniten minua kiinnostaa hyvinvointikeskus. Tiedän, että kiinnostaa myös kuntalaisia paljon. Matkailu avartaa!
  2. Kannustavaa! Osallisuus ja asiakaslähtöisyys oli mietitty pitkälle. Oli pidetty informaatiotilaisuuksia sekä valittu kehittäjäasiakkaita. Henkilöstöä oli kuultu paljon. Halutaan säilyttää kilpailukyky myös julkisella sektorilla. Asiakaslähtöisyys on tärkeä. Tulevassa maakuntauudistuksessahan kuntien tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Mirka Pääkkö

  1. Hyvinvointikeskuksessa kiinnostaa useat toiminnot yksien seinien sisällä ja miten se käytännössä toimii. Lähiruoasta on kiinnostava nähdä miltä keskuskeittiö näyttää paikan päällä. Lähiruoassa kiinnostaa logistiikka ja miten paikalliset tuottajat saavat tavaran liikkumaan. Avoimin mielin matkalla!
  2. Matkalta tuli uutta virtaa lähiruoka-asian eteenpäin viemiseen. Luottamus siihen, että asiat saadaan toimimaan. Lähiruokaa on jauhettu jo pitkään ja välillä on näyttänyt, ettei pääse eteenpäin. Logistiikasta mietin, miten hyödynnettäisiin maakunnassa liikkuvat eri toimijoiden autot. Ekologisuus ja hiilijalanjälki ovat tärkeitä asioita myös kuluttajille.

Kauko Seppänen

  1. Ajankohta on hyvä, kun meillä on vastaavat hankkeet tulossa. Eniten kiinnostaa hyvinvointikeskus nimenomaan teknisestä näkökulmasta. Voimme hyödyntää Sodankylässä jo opittuja asioita. Tämä on myös porukan hengenkohotusreissu. Toivonkin lupsakkaa ja leppeää mieltä.
  2. Vahvistui, että ollaan hyvin samanlaisia kuntia. Sodankylässä hyvinvointikeskus tehdään betonista. Meillä hyvinvointikeskus tulee todella hyvälle paikalle. Vahvisti sen tarvetta. Lähiruokakäsitettä täytyy laajentaa kunnan rajojen ulkopuolelle. Positiivista, kun oppi tuntemaan paremmin muita. Hyvä huumori porukalla!

Haastatellut valtuutetut valittiin arpomalla.

IMG_4584
IMG_4593
IMG_4621
IMG_4626
IMG_4627
IMG_4634
IMG_4650
IMG_4669
IMG_4693
IMG_4708
IMG_4724
IMG_4749
IMG_20181109_100400
IMG_20181109_113754
IMG_20181109_114006
IMG_20181109_120448
IMG_20181109_122747
IMG_20181109_122814
IMG_20181109_125325
IMG_20181109_125507
IMG_20181109_130416
IMG_20181109_130420_1
IMG_20181109_113644
  • IMG_4584
  • IMG_4593
  • IMG_4621
  • IMG_4626
  • IMG_4627
  • IMG_4634
  • IMG_4650
  • IMG_4669
  • IMG_4693
  • IMG_4708
  • IMG_4724
  • IMG_4749
  • IMG_20181109_100400
  • IMG_20181109_113754
  • IMG_20181109_114006
  • IMG_20181109_120448
  • IMG_20181109_122747
  • IMG_20181109_122814
  • IMG_20181109_125325
  • IMG_20181109_125507
  • IMG_20181109_130416
  • IMG_20181109_130420_1
  • IMG_20181109_113644

    pudasjarvi  Lapland - The North of Finland