Pudasjärven vastaanottokeskus ja maahanmuuttotyö 10 vuotta

Pudasjärvellä vietettiin maahanmuuttotyön ja vastaanottokeskuksen 10-vuotisjuhlaa. Vastaanottotoiminta alkoi Pudasjärvellä vuonna 2008, kun maahan tuli silloinen ennätysmäärä, 6 000 pakolaista. Vuoden 2015 pakolaiskriisissä Pudasjärvi laskettiin jo vanhaksi tekijäksi, johon kokemattomammat nojasivat tietotaidon tarpeissa.
- Tärkeää ja arvokasta työtä, ja olette tehneet sen hyvin. Tästä voitte olla ansaitusti ylpeitä, totesi Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen puheessaan.

Kaupunginjohtaja Tomi Timonen korosti puheessaan yhtenäisyyttä sekä päätöksenteon yksimielisyyttä maahanmuuttoasioissa. Tämä näkyy myös kaupungin strategiassa. Timonen toivoo, että entistä enemmän kansainvälistaustaisia pudasjärveläisiä sijoittuisi paikallisiin yrityksiin tai perustaisi omia yrityksiä. Sekä olisi mukana vaikuttamassa Pudasjärviseen arkeen.
- Kansainvälisyydessä on myös kantapudasjärveläisille enemmän mahdollisuuksia, kun katsomme avoimin mielin asioita. Avoin, vuorovaikutteinen suhtautuminen vaikuttaa positiivisesti, toteaa Timonen.

Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Rönkkömäen mukaan vastaanottokeskuksessa aloitti aikanaan 20 henkeä, joista yhdellä oli kokemusta vastaavasta työstä. Yhteistyö viranomaisten kesken on ollut ensi arvoisen tärkeää.
– Yhdessä on mietitty ratkaisuja ongelmiin ja tehty asioita yhdessä. Mikään koulutuspolku ei sellaisenaan voi valmentaa vastaanottokeskuksen arkeen ja erilaisten asiakkaiden kanssa toimimiseen, Rönkkömäki toteaa.

Juhlassa puhunut Abdirahim Husu Hussein vieraili juhlaa ennen Pudasjärven vastaanottokeskuksessa. Hän oli erityisen kiinnostunut tiloista ja siitä, miten ne vastasivat omasta kokemusmuistista tuleviin mielikuviin. Pudasjärvellä huoneet olivat suuremmat ja kodinomaisemmat kuin Perniössä vuonna 1994. Huone oli tuolloin koti ja turva. Vastaanottokeskuksen työntekijöillä oli suuri merkitys kotoutumisessa. Myös itse juhlasta löytyy yhteys kotoutumiseen.
- Kotoutuminen on onnistunut, kun maahanmuuttajataustainen alkaa vilkuilla kelloa 12.04 ja ihmetellä milloin juhla, jonka piti alkaa klo 12, alkaa, Hussein naurahtaa.
Husseinille kotoutumisprosessi tarkoittaa sitä, että kouluttautuu, menee töihin, maksaa verot ja noudattaa lakeja.
- Tämä on minun näkemykseni kotoutumisesta. Jos tykkää salmiakista ja saunasta, niin se on plussaa, Hussein toteaa.
Hänen mielestään vuorovaikutus on tärkeää maahanmuuttoasioissa.
- Kukaan meistä ei lähde omasta kodistaan vapaaehtoisesti. Haluamme kodin, koulutuksen sekä turvallista ja hyvää elämää. Jos sitä ei ole siellä missä olen, niin sitä lähdetään hakemaan muualta.

Paneelikeskustelussa nousee esiin päättäjien ennakkoluulottomuus Pudasjärvellä. Entinen kaupunginjohtaja Kaarina Daavittilalla on huoli siitä, onko valtiovallan tiedossa, miten valtava työ on oppia tekemään vastaanottotyötä. Substanssiosaajat osaavat, mutta kunnissa täytyy kouluttaa ihmisiä esimerkiksi opetus- ja kiinteistötoimessa. Vastaanottokeskus ei ole vaan sitä, että avataan keskus. Tarvitaan paljon resurssia siihen, että koko systeemi pyörii.

Pudasjärvellä yhteisö otti panelistien mukaan tulijat hyvin vastaan. Paikkakunnalta on löytynyt tukiperheitä ja se on tuottanut hyvää tulosta. Suurin osa turvapaikanhakijoista tulee yhteisökulttuureista. Ilman yhteisöä he voivat huonosti. Täytyy olla psyykkinen ja sosiaalinen tuki. Pudasjärvellä tämä ymmärrys ja viisaus jo tunnetaan. Sen toivotaan leviävän myös muualle Suomeen. Tästä kokemuksesta puhuu myös vuonna 2015 Suomeen tullut Sivi.
- Sain paljon ystäviä pudasjärveläisistä. He auttoivat kuin oma perhe.

FAKTA

Pudasjärvellä on tällä hetkellä noin 180 ulkomailla syntynyttä asukasta 8 100 asukkaasta. Suurimmat ryhmät ovat kongolaiset, ruotsalaiset ja venäläiset. Puolet ovat tulleet perhe- ja työsyistä ja loput humanitäärisistä syistä.

8.12.2008 vastaanottokeskus avattiin Pudasjärvelle Rimminkankaalle
2009 Perustettiin tukiasumisyksikkö Pudasjärven kaupungille
2010 Valo-opetus ala- ja yläkoululle, joulukuussa perheryhmäkodin perustaminen. Vastaanottokeskus muutti Helmikodille Rimminkankaalta
2011 Päätös kiintiöpakolaisten vastaanotosta, ensimmäiset 43 kiintiöpakolaista kuntaan
2012 Tehtiin toistaiseksi voimassa oleva sopimus humanitaarisesta vastaanotosta
2013 Valo-luokat vakinaiseksi, perustettiin aikuisten perusopetusryhmä Pesu sekä Suomistartti, 19 kiintiöpakolaisen vastaanotto
2014 14 kiintiöpakolaisen vastaanotto
2015 8 kiintiöpakolaisen vastaanotto
2016 Perustettiin toinen perheryhmäkoti, 31 ylimääräisen kiintiöpakolaisen vastaanotto
2017 Toinen perheryhmäkoti lakkautettiin, 20 kiintiöpakolaisen vastaanotto
2018 Vastaanottokeskus ja kaupungin maahanmuuttotyö 10-vuotisjuhla
”Monikulttuurisuus on rikkautemme, kansainvälistyminen on mahdollisuutemme.”
Pudasjärven kaupungin strategia 2017-2027

LISÄTIETOJA MEDIALLE

Janne Similä (Pudasjärven yksikön osalta)
Oulun vastaanottokeskuksen vs. johtaja
0295 430 431

Tomi Timonen
Kaupunginjohtaja
050 4548230

 

_P7A1203
_P7A1205
_MG_4874
_P7A1212
_MG_4876
_P7A1217
_P7A1222
_P7A1227
_P7A1228
_MG_4890
_P7A1233
_P7A1237
_P7A1240
_P7A1241
_MG_4904
_P7A1257
_P7A1258
_P7A1267
_P7A1268
_P7A1273
_MG_4938
_P7A1289
_MG_4940
_P7A1296
_P7A1297
_P7A1307
_P7A1316
_P7A1322
_P7A1328
_P7A1355
_P7A1373
_P7A1375
_P7A1379
_P7A1380
_P7A1388
_MG_4960
_MG_4980
_P7A1402
_MG_4991
_P7A1420
_P7A1424
_P7A1433
_P7A1440
  • _P7A1203
  • _P7A1205
  • _MG_4874
  • _P7A1212
  • _MG_4876
  • _P7A1217
  • _P7A1222
  • _P7A1227
  • _P7A1228
  • _MG_4890
  • _P7A1233
  • _P7A1237
  • _P7A1240
  • _P7A1241
  • _MG_4904
  • _P7A1257
  • _P7A1258
  • _P7A1267
  • _P7A1268
  • _P7A1273
  • _MG_4938
  • _P7A1289
  • _MG_4940
  • _P7A1296
  • _P7A1297
  • _P7A1307
  • _P7A1316
  • _P7A1322
  • _P7A1328
  • _P7A1355
  • _P7A1373
  • _P7A1375
  • _P7A1379
  • _P7A1380
  • _P7A1388
  • _MG_4960
  • _MG_4980
  • _P7A1402
  • _MG_4991
  • _P7A1420
  • _P7A1424
  • _P7A1433
  • _P7A1440