EN | RU | FI

Mahdollinen Siuruanjoen kaavoitus

Pudasjärven kaupunki on hyväksynyt uuden kuntastrategian vuosille 2017 -  2027, jonka linjaukset ja tavoitteet nojaavat vahvasti Pudasjärven omiin luontaisiin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Yhtenä kunnille jäävistä tehtävistä mahdollisen maakuntauudistuksen jälkeen on elinympäristön kehittäminen. Eräitä nousevia teemoja kuntastrategiassa on kylien elinvoimaisuuden vahvistaminen ja asukasmäärän kasvattaminen. Meiltä myös odotetaan vapaa-ajantonttitarjonnan ja tunnettavuuden lisäämistä. Elinympäristövaliokunta on keskustellut kaavoitustarpeesta ja esittänyt Pudasjärven kaupunginhallitukselle Siuruanjoen alaosan kaavoituksen selvittelyn aloittamista.

Tavoitteena Pudasjärven kaupungilla on kehittää jokivarsia ja lisätä niissä matkailua. Iijoki ja Livojoki on jo kaavoitettu ja seuraavaksi suurin joki on Siuruanjoki. Kaavoituksen päätarkoituksena on ohjata ja määritellä pääasiassa rantavyöhykkeelle sijoittuva rantarakentaminen loma-asutuksen ja ympärivuotisen asumisen sekä myös alueen matkailun ja elinkeinojen osalta ottaen huomioon luonnonarvot ja suojeltavat kohteet, yleiset tarpeet ja virkistyskäyttö sekä maanomistajien tasapuolinen kohtelu.

Siuruanjokivarret ovat osittain rakennettu ja osalla maanomistajista on halukkuutta saada uusia rakennuspaikkoja. Jokivarsilla on kuitenkin paljon alueita, joille rakentaminen ei ole mahdollista pelkästään poikkeamisluvilla. Uusiutuvassa rakennusjärjestyksessä tavoitellaan Siuruanjoen alaosan kaavoitusta. Yläosaan ei vielä kohdistu merkittäviä rakennuspaineita ja sitä ei toistaiseksi kaavoiteta.

Julkisuudessa on esitetty huolta Siuruanjoen kaavoituksen haittaavan jokirantojen ja peltoalueiden suojelua sekä jokivarren rauhan menettämistä. Myös nykyisten nautintaoikeuksien ja kulkuyhteyksien menettäminen huolestuttaa. Pelko pakollisista rakennuspaikoista ja niiden hyväksymisestä sekä syntyvistä kustannuksista aiheuttaa epätietoisuutta. Kaavoitus ei poista kulkuoikeuksia. Kulkuoikeuksia perustetaan ja poistetaan maanmittaustoimituksissa tarpeen mukaan. Kaavan valmistelussa kuntalaiset voivat osallistua kaavan valmisteluun esittämällä mielipiteitään. Kuntalaisilla edelleen säilyy aina mahdollisuus muistutuksiin kaavaehdotuksesta. Osalliset voivat vaikuttaa kaavan sisältöön osallistumalla. Hiljaisuus tulkitaan hyväksymiseksi.

Uusista rakennuspaikoista, joista syntyy kaavoitusmaksu, tulee vain uusille rakennuspaikoille, ei vanhoille. Kaavoitusmaksu rakennuspaikkaa kohden on pienempi kuin poikkeamislupamaksu rakennuspaikkaa kohden. Kaavoituksen jälkeen rakentamisen määrän kasvaminen liittyy tavoitteeseen säilyttää kylät ja koko kaupunki elinvoimaisena. Asukkaiden ja loma-asukkaiden lisääminen alueella mahdollistaa palvelujen säilymistä, jopa lisääntymistä.

Kaavoitus parantaa Siuruajoen virkistyskalastuksen ja matkailun kehittämistä ja siinä voidaan osoittaa viher- ja virkistysalueita, reittejä sekä kalastus- ja uimapaikkoja. Pellot ovat osa kulttuuriarvoja, joita erityisesti pyritään kaavassa säilyttämään.

Yleiskaavaratkaisuilla tuetaan pysyvän asutuksen ja kyläkeskusten kehittämistä ja sen palvelujen parantamista, maa- ja metsätalouden sekä niiden liitännäiselinkeinojen sekä virkistyksen ja muiden yleisten tarpeiden ja liikenteen kehittämistä.

Laadittava yleiskaava antaa rantavyöhykkeellä selkeän perusteen rakennuslupien käsittelylle siten, että alueelle ei tarvitse laatia erillisiä asemakaavoja. Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti selvitetään ja osoitetaan maanomistajakohtaisesti siten, että ne ovat loogisesti riippuvaisia luonnonoloista, maisemasta, rakennettavuudesta, sijainnista sekä muista ympäristötekijöistä. Kiinteistökohtainen rakennusoikeus määritellään ns. emätilaperiaatteen perusteella.

Yleiskaavan laatimisella pyritään mahdollistamaan rantarakentaminen siten, että MRL 72 § rajoitus poistuu. Virkistyskäytön ja alueen suojeluarvojen turvaaminen ja matkailupalvelujen kehittäminen ovat myös keskeisiä tavoitteita suunnittelulle. Kaavoituksella saadaan yleensä enemmän järkeviä rakennuspaikkoja kuin poikkeamisluvilla ja se vähentää kunnallista byrokratiaa.

Eero Talala
vs. tekninen johtaja

pudasjarvi  Lapland - The North of Finland