Vesiretkeily
Pudasjärvellä on lukuisia vesiretkeilyyn mainiosti sopivia jokia. Suosituimpia ovat Iijoen lisäksi Livojoki, Pärjänjoki, Naamankajoki, Iinattijoki ja Siuruanjoki.
Kulttuurimaisemien reunustamien ja valjastamattomina virtaavien vesireittien varsilla on runsaasti rantautumis- ja taukopaikkoja.
Tunnetuin vesiretkeilyyn liittyvä tapahtumamme lienee Iijokisoutu, jota on soudettu ja melottu kesä-heinäkuun vaihteessa Taivalkosken Saijasta Pudasjärven Kipinään jo vuodesta 1983.
Koskiselostukset
Iijoki
Tämä koskiselostus käsittää Taivalkosken Jokijärven ja Pudasjärven Kipinän välisen osuuden.
Melontareitti on kartoitettu heinäkuussa 1994. Jokijärvi-Taivalkoski keskivedellä, Taivalkoski- Kipinä vähällä vedellä. Isolla vedellä koskiluokitus voi nousta yhdellä pykälällä. Kartoitukset tekivät Jussi Riihinen ja Mauno Heikkilä.
Koskista on esitetty kosken nimi, luokitus ja pituus (m).
Niskakoski I 50
Kapea, nopea virta, kaartaa vähän vasemmalle.
Sisäänmeno lähes vasemmasta reunasta, läheltä kesämökkiä.
Isolla vedellä varottava toista sisäänmenoväylää, sen alla on voimakas takaisinimu.
Hevonperse I 200
Koski on aika mutkainen ja lyhyt, päävirtaus helposti havaittavissa.
Helminpaita II 50
Kivi kosken oikealla rannalla noin puolivälissä koskea.
Isolla vedellä suurehkoja aaltoja. Tilaa laskea reilusti.
Taljankoski II 500
Kiviä rantojen tuntumassa, S-mallinen, päävirtaus näkyy helposti.
Saarikoski II 100
Saari näkyy hyvin. Isolla vedellä voi laskea kumpaakin puolta. Vasen reitti on kuitenkin parempi. On laskettava läheltä vasenta reunaa. Hankala kivi noin 4-5 m rannasta. Reitti kulkee vasemman reunan ja kiven välistä. Kosken loppupäässä isoja aaltoja.
Kumpukankaan / Hepokönkään kämppä
Niva. Hyvä virtaus useita satoja metrejä.
Jäniksenposki I 100
Päävirtaus helppo löytää.
Pikku-Juurikka I
Hyvä virtaus jatkuu.
Juurikkakoski I
Selvä päävirtaus.
Sauvajuurikka II 100
Sivuhaara vasemmalle. Pääuoma paras, kiviä rantojen tuntumassa, sekä kosken lopussa, laskettava tarkkana. Voimakas virtaus jatkuu.
Pikkujuurikka I
S:n muotoinen, voimakas virtaus.
Kallioinen II 50
Kalliorantaa oikealla. Varminta laskea päävirtaa kallion tuntumassa. Isohkoa aaltoa, voimakas virtaus jatkuu. Seuraavaksi saaria, kannattaa valita isoimmin virtaava väli. Paljolla vedellä ei vaikeuksia.
Hela I
Saunakari I 50
Vähällä vedellä valitse pitempi vasen väylä, oikea matalampi.
Väljänkoski II 100
Isolla vedellä isohkoa aaltoa, joki kapenee huomattavasti.
Näveri I 500
S:n mallinen, helppo koski.
Haarakari I
Voimalinjan jälkeen oikea ranta kivinen, päävirtaus helppo havaita.
Myllykoski II 200
Joki kääntyy jyrkästi oikealle, matalahko. Vähällä vedellä kivinen. Sisään vasemman rannan tuntumasta, edessä kaksi saarta, keskiväylä paras.
Vaahti I
Viimeinen koski ennen Taivalkoskea. Helppo. Virta loppuu kohta tämän jälkeen.
Taivalkoski III 500
Koski on vaativa laskettava. Lähtö padon alapuolelta oikealta rannalta. Vedenjuoksutus määrää kosken voiman. Maantiesillan alla välillä kasvaa taaksepäin kaatuva pystyaalto, jonka koko vaihtelee. Jos osuu korkeaan aaltoon hiljaisella vauhdilla, on nurinmeno lähellä. Koski pienenee nopeasti ja kääntyy oikealle, vasemman rannan puolella on vähemmän kiviä. Myös kosken loppuosa vaatii tarkkaavaisuutta.
Turvakko I-II 5000
S:n mallinen, voimakas virtainen, välillä koskeksi muuttuva jokiosuus Kostonjoen yhtymäkohtaan asti. Muutaman sadan metrin päässä joki laskee Turvakonlampeen, syvin väylä etuvasemmalla. Lammen jälkeen virtaus voimistuu Ohtaojan suun kohdalla. Pientä koskea ja hyvä virtaus jatkuu Koivukoskelle asti.
Koivukoski I 1000
Vähällä vedellä vasemmalta sisään ja siitä yli oikeaa rantaa kohti ja lopuksi keskeltä alas.
Pirinkoski I 1500
Vähällä vedellä muutama kivi. Helppo löytää päävirtaus. Lopussa mataloituu.
Jurmunkoski I-II 2000
Vähällä vedellä kiviä. Keskivedellä koko joki käytettävissä. Loppuu Jurmun lampeen. Suistomaista, muutama pikku saari lopussa. Pääuoma helposti havaittavissa. Normaalia S-mutkia. Lopussa suistomaista, koski mataloituu ennen Jurmunlampea.
Hiekkarinne I
Oikealla jyrkkä hiekkarinne. Mutkainen pikkukoski.
Kallioinen I 5000
Reitti löytyy helposti, lopussa lasketaan vasemman rannan tuntumassa.
Hautakoski I 5000
Väylät helposti havaittavissa.
Suoperänkoski I 100
Melkein pelkkää virtaa. Vasemmalla kivimuodostelmaa, josta keskivedellä muodostuu sivuaalto.
Viitajainen I
Keskellä kivisaareke, oikealla syvempää, josta löytyy helppo väylä. Hyvää virtausta jurmun sillalta asti. Tukinlaskupaikka vasemmalla rannalla, sen kohdalla n. 20 m pitkä, vähällä vedellä matala koski.
Parviainen I 200-3000
Pääväylä helppo havaita, koko joki käytössä. Parviaisen jälkeen muutaman sadan metrin päässä vasemmalle kaartava, pieni I-luokan koski.
Helankoski I
Loivaa mutkaa, rannalla pieniä kallioniemekkeitä. Toisen nikaman jälkeen vasemmalla kallioniemeke, josta hyvä virta joen oikeaan reunaan asti, pikkukoski jatkuu virtana eteenpäin.
Räpätti I
Tyypillinen S mutkainen koski. Väylä helposti havaittavissa, virtaus jatkuu.
Kellokoski I
Laskee saarten välistä Kellonlampeen. Vähällä vedellä keskiväylä on paras. Keskivedellä muitakin vaihtoehtoja.
Kaakatti I
Lapinlammen jälkeen alkaa hyvänä virtana, kaartaa lievästi oikealle. Vähällä vedellä kiviä, muuten koko joki käytettävissä.
Lapinkoski I 600
Lasketaan vähällä vedellä keskeltä tai oikeasta reunalta, väylä erottuu selvästi. Koski madaltuu lopussa kovasti, vasen ranta hieman syvempi. Keskivedellä koko joki laskettavissa. Erittäin matala loppu.
Honkakoski I-II 1500
Laskee saarien välistä, pääuoma helppo havaita.
Ervasti I
Sillan jälkeen sisään oikeasta reunasta. Vähällä vedellä vaihdetaan puolta vasemmalle, josta keskelle ja aivan saaren takaa taas vasemmalle. Pääuoma helposti näkyvä. Pitkä helppo koski, virtaa ja pientä aallokkoa.
Kurenkosket I-II (III)
Alussa vasenta laitaa tai keskeltä ja oikealle karin vierestä noin 30 m ja vasemmalle ja taas oikealle. Ensimmäinen saari ohitetaan vasemmalta. Siinä on syvin vesi. Keskivedellä voi ohittaa myös suorinta reittiä.
Myllykari 2000
Vasenta laitaa, selvä väylä, virta vaihtaa jatkuvasti puolta. Hyvää voimakasta virtausta.
Kaarteenkari I
200 m alaspäin pienten saarten jälkeen.
Lammelankari
200 m alaspäin virtaus heikkenee. Karin päästä vasenta reunaa kohti ja sitten keskelle.
Vainionkari
200 m alaspäin virtaus heikkenee. Karin päästä vasenta reunaa kohti ja sitten keskelle.
Lapinkorva 800
Helposti näkyvä pääväylä, isohkoja aaltoja, joki kapenee.
Haapokari 1000
Vasemmalta tiukasti oikealle linkkimaston puoleiselle rannalle ja keskelle. Maston kohdalla voimakas virtaus. Mastosta noin 1 km:n päässä oikealla näkyy soratörmä. Sen tuntumasta lasketaan lampeen. Pysytään päävirtauksessa ja käydään vasemman rannan tuntumassa ja tiukasti oikealle kohti soratörmää. Lasketaan viimeinen koski Ylilampeen.
Oulu-Kuusamotien silta
Hyvä virtaus Mursunlampeen. Mursunlammesta Koivusaaren oikealta puolelta noin 1,5 km pitkä väylä Pudasjärvelle. Pitkät suvannot alkavat ennen Kipinänkoskea. Matkalla on vain yksi niva maantiesillan alla.
Kipinänkosket II-III
Yläosassa noin 1 km ennen siltaa keskellä isoa aaltoa, kannattaa väistää, ne näkyvät kauaksi. Joen päävirtaus tekee tuttua S-mutkaa jatkaen siltaa kohti. Silta on parasta ohittaa keskipilarin oikean reunan tuntumasta. Siltaa ennen pikku stoppari, enempi oikealla sillan alla isompi, sekä kaatuvaa, terävää aaltoa pääväylän vasemmalla puolella 2 pikkustopparia.
Sillan alta hieman oikealle kiertäen kohti 50 m:n päässä näkyviä isoja aaltoja, joiden keskeltä tai ihan tuntumassa lasketaan noin 100 m, jonka jälkeen voi kaartaa takaisin akanvirtaa pitkin vasemmalla näkyvää kalliota kohti, josta kanootit voi nostaa tielle. Kipinänkoski tarjoaa jo keskivedellä suuren kosken tuntumaa. Erittäin hyvä harjoittelukoski.
Livojoki
Koskista on esitetty kosken nimi, luokitus ja pituus/putouskorkeus (m).
Pölkkänänkoski I 425/0,7
Kilsijalokoski I
Kilsikoski (ylä- ja keskiosa) II 2615/14,2
Koski alittaa Sarajärven- Posiontien sillan. Paras väylä on keskellä, jossa myös suurimmat aallot. Haarainniemen vuokrakämppä oikealla rannalla.
Kilsikoski (alaosa)
Laavu kosken lopussa oikella puolella.
Väljäkulkkukoski II 690/7,7
Mäntyjoki yhtyy Livojokeen kosken niskalta. Koski erittäin kivinen ja vaikea laskea. Matalalla vedellä suositellaan kanootin uittamista. Suositellaan laskettavaksi keskilinjaa suuria pintakiviä väistellen.
Ylempi- ja Alelmpi Karjalainen II 660/3,3
Kosken niskalla väylä on virran oikealla reunalla. Koskessa useita matalia kynnyksiä, joissa väylä polveilee keskilinjan molemmin puolin. Koski on vähällä vedellä matala ja kivinen, jolloin suositellaan kanootin uittamista tai sauvomista.
Saarikoski I 400/1,0
Ennen koskea oikealla ränsistynyt savottakämppä. Laskulinja kosken keskilinjalla suurempia pintakiviä väistellen.
Ylempi ja alempi Louhikoski II 180/0,8
Ylemmän kosken lopussa on pieni saari, joka sivuutetaan vasemmalta. Lopussa pinnanalaiset kivet ohitetaan oikean reunan tuntumassa. Suvannon jälkeen seuraa alempi Louhikoski, joka lasketaan keskilinjassa. Kosken alaosa kivinen ja matala, joka laskettava varoen.
Louhisuvannon virta I 120/0,4
Raakunkoski II 520/2,7
Ennen koskea vasemmalla huvila. Joki kaartaa kosken kohdalla s-muotoisen mutkan. Aluksi vasempaan kääntyvässä mutkassa väylä on keskilinjan vasemmalla puolella. Oikeaan kääntyvässä mutkassa on ulkokurvissa suuria kiviä, jotka sivuutetaan oikealta puolen. Lopussa väylä keskivirrassa.
Kellokoski I 400/0,7
Kivikuivakoski I 380/1,0
Menoväylä koskeen on vasemmasta reunasta, jonka jälkeen keskellä. Kivioja yhtyy Livojokeen kosken alla. Ojansuussa on laavu.
Viisioikea II 930/6,5
Pitkä, vauhdikas ja mutkitteleva koski. Kosken sisäänmeno keskeltä, jonka jälkeen useita pieniä kynnyksiä, joille laskuväylät on helposti havaittavissa keskilinjalla.
Rottakoppakoski I 150/0,6
Alkaa viisioikean jälkeen lyhyeltä suvannolta. Oikeasta reunasta sisään, jonka jälkeen keskeltä.
Seitenoikea II-III 1660/10,0
Pitkä ja vauhdikas koskiosuus. Hiukan Viisioikeaa voimakkaampi. Koskessa useita kynnyksiä, joista osa voimakkaasti virtaavissa joen mutkissa. Laskulinjat pääosin keskellä väistellen suuria pintakiviä.
Ylempi Lehmikoski I 260/1,7
Niskalla väylä keskellä olevien kivien molemmin puolin. Väylä keskellä pintakiviä väistellen.
Alempi Lehmikoski I 210/1,5
Edellistä koskea hiukan vaativampi. Koskenniskalta mennään keskeltä. Keskiosa helppoa, tasaisesti virtaavaa koskea. Lopussa keskivirran pintakivet sivuutetaan vasemmalta puolen. Loppuosa matala ja kivinen. Pohjakosketukset todennäköisiä.
Kouvanniva I 190/0,4
Sarakoski I 290/0,6
Koski Sarakylän sillan alla. Lasketaan vasempaa puolta. Lopussa oikea reuna on matala ja kivinen.
Saravirrat I 550/1,0
Juurikkakoski II 920/1,1
Koskea on vaikea havaita etäämmältä johtuen ensimmäisesstä jyrkästä könkäästä. Laaskuväylä oiokean reunan tuntumasta. Seuraa matalia pohjapatoja, joissa väylä keskilinjan oikealla puolella. Vähällä vedellä pohjapadot on helpppo ohittaa maitse.
Iso- ja Pikku-Ruuhikoski I 820/1,7
Koskenniskan ylittää voimalinja. Väylä pääosin keskellä. Pikku-Ruuhikosken niskalla väylä on oikeassa reunassa.
Vääräkoski I 700/0,8
Saarikoski I 620/1,6
Rytinkivirrat I 100/1,4
Rytinkikoski II 2300/6,1
Pitkä, vauhdikas ja loivasti mutkitteleva koskiosuus. Vähällä vedellä koski paikoitellen matala eikä pohjakosketuksia voi välttää. Useita kynnyksiä, joissa virtaus kiihtyy. Kosken lopussa joki kaartuu oikealle suvantoon, jossa jyrkin kynnys. Lasketaan keskeltä isojen kivien välistä.
Posonkoski II 380/1,3
Posonoja liittyy Livojokeen koskenniskalla. Kosken alaosa on kaksihaarainen. Saaren vasemmassa väylässä on jyrkähkö pohjapato, joka voidaan laskea vain tulvavedellä vasemmasta reunasta. Kosken oikea haara kääntyy jyrkästi oikeaan. Mutkassa on pinnanalaisia kiviä, joihin virta painaa kanoottia. Koski laskettava tarkasti.
Ruokoski I 150/0,3
Kyllönniva I 270/0,1
Hillinkoski II 2700/7,6
Pitkä ja vauhdikas koski Uhkalan kylän kohdalla. Koskenniskalta näkyy betoninen tiesilta. Väylä aluksi keskellä ja sillan kohdalla vasemmassa reunassa. Edessä oleva saari kierretään vasemmalta. Saaren alapäässä suuri kynnys, jossa havaittava väylä keskellä. Tasaisen osuuden lopussa on vasemmassa reunassa pieni korkea saari, jonka takaa menee syvä ja kapea väylä. Lopussa väylä leikkaa jyrkästi oikeasta vasempaan reunaan. Vähällä vedellä pohjakosketukset todennäköisiä.
Korvakoski I 200/0,3
Jakunkoski I
Louhikoski I
Ylempi Peurakoski ja Juominginkoski I 320/1,1
Alempi Peurakoski I – II 200/0,5
Väylä keskilinjan oikealla puolen.
Korpikoski I 310/0,9
Illikaisenkoski I 110/0,4
Matala koski Livon kylän ja maantiesillan kohdalla. Lasketaan sillan keskipilarin vasemmalta puolen. Vähällä vedellä varottava pinnanalaisia kiviä.
Hanhikoski II 270/0,6
Väylä kosken vasemmassa reunassa. Varo pinnanalaisia kiviä.
Petäjäkoski I 670/1,2
Saarikoski II 400/0,9
Väylä koskenniskalla keskellä, jonka jälkeen se kaartuu vasempaan. Mutkasssa väylä ulkokurvissa. Saarta ei voi ohittaa vasemmalta. Kosken loppuosa lasketaan keskilinjaa myötäillen.
Vääräkoski II 340/1,0
Lopussa väylä kääntyy jyrkästi oikealle. Veden virtaus kiihtyy ja suvantoon tultaessa varottava pinnanalaisia kiviä.
Malisenkoski I 160/0,2
Timosenkoski I 150/0,7
Konttivirrat I 700/0,4
Härkinniva I 50/
Pikkukyngäs I 50/ Isokyngäs III !! 270/2,5
Vaativin ja vaarallisin Livojoen koski. Koskea on vaikea havaita ylävirrasta ja se on ehdottomasti katsottava rannalta etukäteen! Koski alkaa 200 metriä maantiesillan alapuolelta. Alussa on pienempiä pohjapatoja, joissa väylä oikealla tai keskellä. Kosken lopussa on suurempi kynnys, jossa oikealla puolen karikkosaari. Laskuväylät joko saaren vasemmasta reunasta tai aivan kosken oikeasta reunasta.
Pärjänjoki
Koskista on esitetty kosken nimi, luokitus ja pituus/putouskorkeus (m).
Ristikoski I 150/0,9
Koski alkaa uittopadolta. Joki on hyvin matala. Pinnanalaisia kiviä runsaasti. Väylä on keskilinjalla ja lopussa vasemmalle kaartuvassa mutkassa lasketaan vasenta reunaa.
Pajukoski II 390/3,4
Koski on kaksiosainen. Korkealla vedellä yläosa on selkeä ja alaosa matala. Matalalla vedellä laskukelvoton. Helppo ohittaa uittamalla. Rannat ovat risukkoiset ja jyrkät.
Mehtokoski I 230/0,9
Matalalla vedellä koski on kivinen ja laskuväylä polveilee pintakivien lomitse. Korkealla vedellä reitti selvä.
Kallioportinkoski I 40/0,6
Väylä on keskellä olevien kivien oikealla puolen.
Kuusikoski I 90/0,6
Lehmi- ja Kähönkoski I 490/2,1
Koski on melko kivinen ja matala. Korkealla vedellä reitti selvä.
Ukonmurronkoski I 530/0,7
Väylä on aluksi keskellä, lasketaan kiviä väistellen. Lopussa väylä on oikeassa reunassa, jossa varottava teräviä vedenalaisia kiviä.
Kotaniva I
Isonniemenkoski I 150/0,7
Koskessa paljon pintakiviä. Alussa väylä keskioikealla ja lopussa keskivasemmalla. Aivan lopussa tiukasti vasemmalla.
Kaijanniva I 100/0,3
Kuivakoski I 580/2,5
Alku keskilinjaa kiviä väistellen. Kosken ylittää metsäautotiesilta. Joki kaartaa vasemmalle ja lopussa ei ole havaittavissa selvää väylää. Koski on matala ja kivinen, tulvavedellä ei ole ongelmia. Silta on hyvä vesillelasku- ja aloituspaikka.
Väljäkulkkukoski I 270/0,8
Koirakoski I 189/0,9
Laskuväylä keskioikealla. Koskessa on pinnanalaisia kiviä.
Särkikoski II 360/3,4
Kotakoski I 90/0,3
Juurikkaniva I 140/0,3
Rajakoski (-niva) I 120/0,4
Lopussa varottava vedenalaista kiveä.
Toraskoski I 470/1,2
Lopussa koski kaartaa oikealle ja mataloituu, väylä oikeassa reunassa.
Teerikoski I 490/1,1
Anninkoski I 970/1,9
Yläosalla väylä on keskellä pintakiviä väistellen. Suvannon kohdalla joen ylittää UKK-reitin riippusilta. Sillasta alaspäin koski kaartaa vasemmalle, joka lasketaan oikeaa reunaa, lopussa keskellä.
Pirunkoski I 350/1,5
Pääosin syvin väylä on mutkien ulkokurveissa. Keskiosassa on pohjapato, joka lasketaan oikeaa puolta. Lopussa koski on matala ja kivinen.
Syötekoski I 269/0,8
Kosken alussa on vasemmalla kämppä.
Matalasuvannon- ja Tyyriinsaarenkoski I 360/1,1
Romekari I 720/1,3
Romekoski I 620/2,4
Vannekoski II 1830/11,7
Koko Pärjänjoen vauhdikkain ja pisin koskiosuus. Väylä polveilee koko kosken leveydellä. Alaosalla koski kääntyy jyrkästi oikealle ja seuraa kivinen pohjapato, jossa ei ole selvää väylää. Tulvavedellä hauska ja vauhdikas koski.
Poukamankoski I 180/2,1
Hevosenharjakoski I 180/2,1
Nälkäkoski I 320/1,4
Petäjäkoski II 1000/8,6
Pitkä, vauhdikas ja suhteellisen vaativa koskiosuus. Vähällä vedellä koski paikoitellen matala. Useita kynnyksiä, joissa lasketaan keskeltä isojen kivien välistä. Lopussa mutka oikeaan, joka on kivinen. Kosken alussa Metsähallituksen kota oikealla rannalla.
Myllykoski I 590/1,1
Ylimmäinen Heinäkoski I 720/1,7
Koskenniskan pohjapato kuljetaan keskeltä. Loppuosalla väylä polveilee keskilinjan molemmin puolin.
Alimmainen heinäkoski I 1040/1,7
Arorannan virrat ja Saarikoski I 900/2,5
Ylempi Riihilinkka I 400/1,4
Alempi Riihilinkka I 180/1,0
Kosken alaosalla on saari, jossa väylä on oikealla puolella.
Pitkäkoski II 1210/7,7
Useita pohjapatoja, joissa väylä pääosin keskellä. Vauhdikas, mukava koski.
Vihannankallionkoski I – II 730/3,8
Vasemmalla rannalla on kalliomuodostuma, josta koski on saanut mimensä. Kallion kohdalla on koskessa kivipaasi, jossa väylä kiven molemmin puolin. Useita pohjapatoja, joissa väylä oikeassa reunassa. Tulvavedellä selkeä.
Ruskeankallionkoski II ! 580/2,8
Ulkokurvissa on kallioseinämä. Koskenniskalla on paljon kiviä. Väylä kivien vasemmalta puolelta. Koski jatkuu kivisenä ja väylää on vaikea löytää. Tulvavedellä selkeä. Kallion laella laavu ja tulipaikka.
Saunakari ja Puusaarenkoski I 1060/3,2
Leveärinnankoski I – II 450/2,5
Väylä kosken vasemmassa reunassa. Varottava pinnanalaisia kiviä.
Leppikoski I 400/1,7
Länkiväärän nivat I 670/1,6
Vattumutkannivat ja Suukoski I 340/1,0