Lähimmä mediatuottajan kanssa jatkamaan kyläkierrosta ja jututtamaan Korpisen hyvinvointipäivään tulevaa porukkaa. Vastassa oli iloinen porinaporukka, joka ehti jutella ja vaihtaa kuulumisia tunnin verran ennen kahden kalan kalakeiton valmistumista.
Pihalla oli oululaisen Palotta-yrityksen sammutinhuoltaja ja -myyjä Pyry Ronkainen. Tarjolla oli erilaisten ja kokoisten sammuttimien lisäksi mm. ensiapulaukkuja. Loppusella istuttiin Pyryn kanssa samaan pöytään syömään ja jututettiin miestä. Reissuhommaa tuntui olevan osittain ja mies tuntui viihtyvän työssään.
Siinä alkuun kuultiin kyläseuran kuulumiset. Nyt kylätalo tarvitsisi kunnostusta, mutta rahoitusta ei saatu Kotiseutuliiton haussa, mikä harmittaa kovasti. Palvelusuunnittelija kertoi kyläyhteistyön kuulumiset lyhyesti. Tämän vierailun tarkoitus oli jututtaa kävijöitä ja aistia tunnelmia. Mediatuottaja kiersi kuvaamassa niin sisällä kuin pihapiirissä sillä aikaa, kun palvelusuunnittelija rupatteli kävijöiden kanssa.
Anelma ja Mauri Siivikko sekä Sirkka ja Pekka Honkanen kertoivat, että pyrkivät käymään joka kerta Hyvinvointipäivässä. ”Tullaan raataamaan ja turisemaan”, todettiin yksissä tuumin.
– Pudasjärvellä on oltu vuodesta 1979. Täällä Maurin kotipaikalla on aina jotain hommaa. Kylillä meillä on toinen paikka, mutta kyllä se on aina mukava tulla takaisin. Täällä sitä tekemistä riittää eri tavalla kuin Kurenalla.
Honkaset olivat käyneet välillä Ruotsin Göteborgissa muutaman vuoden. Syksystä 1973 lähtien on sitten asuttu Pekan syntymäkodissa ja on viihdytty.
Kyselin, että miten se tuo Jaurakkajärven veden pinta nyt on. Onko matalalla? Pienin tulva oli tänä vuonna miesmuistiin. Nyt on vesi normaalilla tasolla, saa nähdä miten paljon laskee kesän mittaan. Pekka muisteli joltain vesialueelta, miten joskus takavuosina vesi olikin hävinnyt niin paljon verkkojen viennin jälkeen, että verkkoja hakiessa piti etsiä veneelle reittiä.
Toisessa pöydässä jatkoin jutustelua Kaisa ja Jouko Ylilehdon sekä Liisa Törmäsen ja Tapani Väyrysen kanssa.
Kaisa ja Jouko ovat hakeneet välillä vauhtia Hangosta ja Raahessa ja takaisin on tultu vuonna 1986. Lapset tulevat edelleen mielellään käymään täällä ja mm. halkohommia on tehty porukalla.
– Joka kerta tullaan paikalle hyvinvointipäivään. Tälle aamulle on jo otettu Pirjon hieronta ja jalkahoito. Toisinaan täällä on myös hiusten leikkausta ja Syrjäpalon Kyllikillä voi välillä mittauttaa verenpaineet ja -sokerit. Kylätalkkareiden loppuminen on huono homma. Heille olisi edelleen tekemistä, vaikka kuinka paljon. Tykättiin heistä kovasti ja yhteistyö oli sujuvaa.
Tapani kertoi syntyneensä Korpisella ja käyneensä välillä 43 vuotta Pirkanmaalla. Oli ilo tulla takaisin vuonna 2018. Kysyessäni, että no ootko viihtynyt, sain vastaukseksi naurahduksen kera painokkaan kyllä vastauksen.
Liisa Törmänen veti aikoinaan Korpisen kyläseuraa yhdessä miehensä Veikon kanssa. Tuona aikana kylätalo heräsi eloon ja ympäristö siistiytyi ihan erilaiseksi. On tullut lisää piharakennuksia sekä kunnostettu monitoimitila. Käsityöläisyyden ammattilaisena myös Liisa veti myös siihen liittyviä juttuja kylätalolla. Nyt on oltu eläkkeellä jo muutamia vuosia, mutta hyvinvointipäivissä käydään tietysti mukana.
Pöydässä muisteltiin porukalla lapsuusaikoja, miten hevosella ja jalan kuljettiin koulumatkat ennen tilleylampun valossa. Järven takaa matkaa oli 3 km ja huonon kelin aikaan 5 km, kun piti järvi kiertää. Sulalla matkaa tehtiin veneellä. Niin veneenkäyttötaito kuin uimataitokin olivat ihan tavallisia siihen aikaan.
Antti ja Pirkko Haverisen mökki on Antin mummolan mailla. Nyt oli toinen kerta tälle keväälle, kun tultiin Oulusta syömään mökille mennessä. Antti kertoo olleensa mukana, kun kyläläiset kunnostivat Kupson kutsun luontopolkua.
– Siinä tuli kyläläiset mukavalla tavalla tutuksi ja tuli osaksi kyläyhteisöä. Paukkerin Paulahan se huolehtii Kupson kutsusta, hoksautti Antti.
Osa pirtistä oli erotettu verhoilla hoitotilaksi. Stressipisteen yrittäjä Pirjo Leino on ollut yhtä kertaa lukuun ottamatta joka kerta hyvinvointipäivässä mukana. Hoidettavia riitti tälläkin kertaa, joten emme ehtineet jututtaa yrittäjää tällä reissulla.
Päivän pääkokkina toimi Tarja Alatalo ja mukana keittiössä olivat Ritva Syrjäpalo ja Kaisa Lehtola. Kiitos näiden taitavien kokkien ja leipureiden jo ensi tuoksut taloon tullessa olivat huumaavat. Siinä jutellessa nälkä kasvoi ja kun tuli syömään kutsu, niin maistuihan se kahden kalan keitto hyvälle. Jälkkärinä oli marjarahkaa ja pullakahvit.
Ihan selvästi aisti, miten hyvinvointipäivät koettiin tärkeiksi ja välittömiksi kohtauspaikoiksi. Päivää aina odotetaan kovasti. Semmoinen leppoisa raatausmeininki kävi koko ajan ja sisään astujat tervehtivät reilusti ja iloisesti kaikkia paikalla olijoita. Kaikki tuntevat toisensa. Aina välillä heitettiin vähän huumoria. Pientä naurun poikaa ja muisteloita mm. viime vuoden marjasadosta.
Auringon paisteessa ajeltiin takaisin Kurenalle. Siinä matkan varrella tuli huokailtua monta kertaa komeita maisemia. Kannattaa ottaa vaikka päiväreitin kohteeksi tutustuminen näihin maisemiin. Kupson kutsun kierroksen jälkeen voit vapaasti lämmittää saunan. Puita on varmasti, koska Paula on pitänyt siitä huolen.
Sinikka Mosorin
Kuvia Korpisen hyvinvointipäivästä
Last modified: 19.5.2026
