Kriisistä kriisiin – ja miten niistä selvitään
Sähköpula syntyy, kun sähkön tuotanto ja tuonti ulkomailta eivät riitä kattamaan sähkön kulutusta. Tällöin sähkön kulutusta joudutaan rajoittamaan, jotta sähköjärjestelmä ei kaadu.
Sähköpulatilanteessa sähkönsiirtoa katkotaan alueellisesti, jotta saadaan varmistettua sähköjen pysyminen päällä koko sähköjärjestelmässä. Kuluttajiin asti ulottuvaa sähkönjakelun katkaisua vältetään mahdollisimman pitkään ja kuluttajien sähköjä katkaistaan vasta, kun kaikki muut keinot on käytetty.
Sähköpulatilanne on toistaiseksi epätodennäköinen, mutta meidän kaikkien on siihen silti varauduttava.
Kiertävät sähkökatkot ja niihin varautuminen
Sähköpulatilanteessa sähkönsiirtoa voidaan joutua katkomaan alueellisesti, jotta sähköjen pysyminen päällä koko sähköjärjestelmässä varmistetaan.
Suomen sähköverkoista vastaavan Fingridin mukaan mahdolliset sähkökatkot toteutetaan hallitusti kahden tunnin kiertävinä katkoina. Katkoksen todennäköisimmät ajankohdat ovat klo 8–10 ja klo 17–19 välillä, jolloin kulutus on suurimmillaan.
Caruna Oy:n käyttö-, kiinteistö-, varautumis- ja turvallisuuspäällikkö Jarmo Strömin mukaan mahdollinen sähköpula ajoittuu tammi – helmikuulle, jos se aiheutuu kylmyydestä. Kylmyydestä johtuvassa sähköpulassa pitää koko Suomessa olla viikon tai yli vähintään -15° C pakkasta ja lisäksi sähköverkon tulee vikaantua.
Yhteiskunnan toiminnan jatkuvuutta turvaavia kohteita ei kytketä irti sähköpulatilanteissa. Muut kohteet ovat rajoitusten piirissä, mutta kriittisimmät vasta n. 20 tuntia kestäneen yhtäjaksoisen rajoitustilanteen yhteydessä.
Sähköjen katketessa vältä veden käyttöä
Hanaveden tulo jatkuu yleensä lyhyen sähkökatkon ajan, mutta jos katko on tiedossa laajoilla alueilla, vältä veden käyttöä.
Pudasjärven vesiosuuskunnan toimitusjohtaja
Pekka Pesälä kertoo, että mahdollisen sähkökatkoksen sattuessa tulisi kotitalouksien vedenkäyttöä pyrkiä vähentämään, jotta viemäriverkosto ei kuormittuisi liikaa. Jos sähkökatkosta tiedetään etukäteen, on kotiin hyvä varata muutama sankollinen wc:n huuhteluvettä sekä juomavettä. Julkisten tilojen, kuten kaupungintalon, terveyskeskuksen, koulujen yms. vedenkäyttöä ei rajoiteta, jotta tavanomainen toiminta niissä voi jatkua.
Sähkökatkon aikana pääosa jätevedenpumppaamoista on pois käytöstä. Vesiosuuskunnan omilla siirrettävillä varavoimakoneilla pyritään huolehtimaan tärkeimpien jätevedenpumppaamojen toiminnasta katkon aikana niin, että sähköjen taas palattua jätevesiverkosto on heti käytössä.
Syötteen vesihuoltolaitos
Syötteen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueelle kohdistuvan sähkökatkon aikana alueella ei voida toimittaa talousvettä kaikkialle. Varavoimalaitteella voidaan turvata vedenjakelu osassa verkostoa. Sähkökatkojen jälkeen talousvesiverkostossa voi ilmetä painevaihtelua sekä talousvedessä sameutta, joka häviää juoksuttamalla vettä.
Pienten vesiosuuskuntien toiminta sähkökatkon aikana
Pienten vesiosuuskuntien osalta varautumisesta vastaa vesiosuuskunta itsenäisesti omien turvallisuus- ja varautumissuunnitelmien mukaisesti. Pitkien vesikatkojen varalta Koillismaan kunnilla on käytössään yhteisiä varavesisäiliöitä väliaikaisen vedenjakelun varmistamiseksi. Tarvittaessa varavesisäiliöitä voi kysyä Pudasjärven kaupungilta tai Pudasjärven vesiosuuskunnalta.
Talous tasapainoon
Nouseva energian hinta ja yleinen inflaatio aiheuttaa monelle meistä taloudellisia huolia. Tärkeää onkin selvittää oman taloutensa tilanne ja miettiä käytettävissä olevia keinoja.
Kannattaa aloittaa selvittämällä omat nettotulonsa ja listata menonsa. Näiden avulla voit suunnitella omaa rahankäyttöäsi. Mikäli näyttää siltä, ettet selviä tuloillasi tulevista menoista kannattaa aloittaa välittömästi miettimään miten saat taloutesi tasapainoon.
Jos sinulla on lainaa, ovat pankit usein ymmärtäväisiä ja lainan lyhennyksistä voi neuvotella. Muiden laskujen kanssa on usein mahdollista neuvotella lisää maksuaikaa tai muita maksujärjestelyitä. Oleellista on kuitenkin toimia näiden kanssa ennen laskun eräpäivää.
Mikäli sähköenergian kulut vakituisessa asunnossasi ovat tammi-huhtikuulta yli 2000 € ilman sähkönsiirtoa, voit saada vuoden 2023 verotuksessasi sähkövähennystä. Vähennys on korkeintaan 2400 €. Lue lisää asiasta www.vero.fi/sahkovahennys
Jos kotitaloudelle ei kerry veroja pienien tulojen vuoksi riittävästi sähkövähennykseen, Kelasta voi hakea sähkötukea. Lue lisää: www.kela.fi/sahkotuki
Mikäli taloutesi kuitenkin ajautuu velkaantumisen kierteeseen, ota yhteyttä velkaneuvontaan, puh. 0295 661 460 tai oulu.velkaneuvonta@oikeus.fi.
www.oikeus.fi/talousjavelkaneuvonta
Säästetään sähköä - ja rahaa
- Sähkönkulutuksen seuranta auttaa sinua ymmärtämään, mihin ja milloin sähköä kuluu kotona. Tämä auttaa tekemään valintoja sekä varmistaa, että energiansäästötoimet todella tehoavat. Omaan seurantaasi löydät työkalut Carunan nettisivuilta www.caruna.fi.
- Hyödynnä laitteiden aikaohjauksia. Tämä auttaa hallitsemaan sähkönkulutusta ja mahdollistaa kulutuksen edullisemmalle ajankohdalle. Pörssisähkössä hinnat vaihtuvat tunneittain ja monella meistä on myös erilliset hinnat yö- ja päiväsähkölle.
- Sähkösauno tehokkaasti. Pidä kiuas kuumana vain tarvitun ajan. Ilmanvaihtoventtiilin voi sulkea lämmittämisen ajaksi ja avata, kun aloitat saunomisen. Tarkastele saunan lämpötilaa, ovatko miedommat löylyt riittävät.
- Pidä kuumat suihkut lyhyinä. Käyttöveden lämmittäminen taloudessa on usein yksi suurimmista sähkökulutuskohteista.
- Sammuta tarpeettomat kodinkoneet ja viihdelaitteet. Irrota laturit verkkovirrasta latauksen päätyttyä.
- Pese astian- ja pyykinpesukoneessa vain täysiä määriä.
- Säädä ja käytä ilmanvaihtoa oikein ja tarpeen mukaan. Suodattimien huoltaminen raikastaa sisäilmaa ja vähentää energiahukkaa.
- Tarkista valaistuksesi, vaihda tarvittaessa vanhat hehkulamput nykyaikaisiin led-lamppuihin.
- Mikäli käytössäsi on ilmalämpöpumppu opettele energiatehokkaan lämmityksen taidot. Puhdista pumpun suodattimet kerran kuukaudessa. Tarkista ettei automaattinen viilennystoiminto ole unohtunut päälle, tämä kytkeytyy huomaamatta päälle uunia tai takkaa lämmittäessä.
- Tarkista lattialämmityksen lämpötila. Oikein säädetty lattialämmitys tuntuu paljaassa jalkapohjassa haalealta – ei kuumalta.
- Alenna lämpötilaa kaikista tiloista, joita ei käytetä aktiivisesti. Tiivistä tarvittaessa ovet ja ikkunat.
- Hyödynnä tulisijaa oikein. Käytä ainoastaan puhdasta ja kuivaa puuta. Avaa ovet kaikkiin huoneisiin, jotta lämpö leviä tasaisesti.
72 tunnin varautumisohje
Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta (72 tuntia) häiriötilanteen sattuessa.
Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään arjessa tarpeen mukaan ja tilalle hankitaan uutta. Kotoa olisi hyvä löytyä aina vähintään kolmeksi vuorokaudeksi:
Normaaleja elintarvikkeita. Voit varata niiden lisäksi säilykkeitä, retkimuonaa ym., joita voit valmistaa vaikkapa retkikeittimellä
- Juomavettä 6 – 10 litraa henkilöä kohden
- Lääkkeitä ja ensiaputarvikkeita
- Pattereilla toimiva lamppu
- Patteriradio
- Käteistä rahaa parin päivän tarpeisiin
- Polttoainetta / sähköä ajoneuvoosi
- Runsaasti lisätietoa ja käytännönläheisiä ohjeita löydät osoitteesta 72tuntia.fi
Älä jää yksin
Jos sinulla herää huoli pärjäämisestä jatkuvilta tuntuvien kriisien keskellä, koet olosi yksinäiseksi tai pelkäät tulevaisuudessa jääväsi yksin, ole asian kanssa mahdollisimman avoin.
Lähipiiri, omalääkäri, lähellä olevat järjestöt ja yhdistykset ovat esimerkki tahoja, joiden kautta asiaa kannattaa lähteä avaamaan.
Jos et osaa itse lähteä johonkin mukaan, niin mene jonkun tuttavan kanssa tai johonkin yleisötilaisuuteen kokeilemaan. Älä lannistu ensimmäiseen kokemukseen. Oma joukkosi löytyy kyllä, kun etsit. – Älä jää yksin!
Perhe- ja sosiaalipalvelujen palveluohjaus
ohjaus- ja neuvontanumero 08 5875 5010
palvelee maanantaista perjantaihin klo 9 – 15
Pudasjärven seurakunta
diakoniatyöntekijät puh. 0400 866 480 ja puh. 040 175 8597.
Diakoniavastaanotto diakoniatoimistossa (Varsitie 12) keskiviikkoisin klo 9.15 – 11.00.
Seurakuntapastorit, puh. 040 835 1250, 040 595 2037 ja 040 820 7223.
www.pudasjarvenseurakunta.fi
Pudasjärven kaupungin nuorisopalvelut ja etsivä nuorisotyö
antavat tukea ja neuvoja lapsille ja nuorille missä tahansa heidän mieltään askarruttavissa asioissa.
Puh. 040 352 904 (Marita), 050 523 3942 (Ada-Irina), 040 826 6610 (Juha), 040 549 0571 (Miika)
www.pudasjarvi.fi/nuoret
MIELI ry:n Kriisipuhelin
päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111. Voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti.
www.mieli.fi/tukea-ja-apua/kriisipuhelin
Mannerheimin lastensuojeluliiton
Lasten ja nuorten puhelin 116 111 (puhelu on maksuton) ja Vanhempainpuhelin p. 0800 92277 (puhelu on maksuton)
www.mll.fi/tietoa-mllsta/yhteystiedot
