Kunnanhuoneesta kaupungintaloksi
Pudasjärven kunnan toimitalojen historia
Kunnallishallinnon varhaisina aikoina noin 200 vuoden ajan Pudasjärven pitäjän miehet kokoontuivat keskustelemaan ja päättämään seurakunnan ja kunnan hallinnon asioista yhteisiin pitäjänkokouksiin.
Vuonna 1865 säädetyn kunnallislain mukaisia kuntakokouksia alettiin Pudasjärven kunnassa pitää vuodesta 1868 alkaen. Pöytäkirjat tästä vuodesta alkaen n. 50 vuoden ajalta ovat aika kattavasti säilyneet. Tässä laissa säädettiin kuntakokouksesta, kunnallislautakunnasta ja kunnan verotusoikeudesta.
Kunnallisten asioiden määrän kasvaminen vaati tarkempia säädöksiä ja niinpä annettiin yksityiskohtaisempi kunnallislaki v. 1898, missä järjestettiin erityisesti verotusasiat. Äänioikeuden pääperusteena kuntakokouksissa oli osanotto kunnan yhteisiin menoihin.
Kunnan keskustaajaman muodostivat varhaisina aikoina hajallaan olevat taloryhmät – Kirkonkylä, Hilturanta, Pietarila, Kurenala ja Lakarin koulun seutu (ensimmäinen kansakoulu, postitalo, Päiväniemi).
Ensimmäisiä kuntakokouksia 1868-1871 pidettiin pitäjän tuvalla Pappilassa ja 1882 kunnan huoneessa Pappilassa. Kokouskutsut olivat kuuluttamisen lisäksi ”pitäjän tupaan luettavaksi naulattu” . Tämän jälkeen kuntakokouksia pidettiin isoissa taloissa, Pietarilassa, Pappilassa, kirkon seudulla (Riekissä), Hiltulassa, Nyynäjässä, kansakouluhuoneistossa jne. Kunnallislautakunnan ja muiden lautakuntien kokouksia pidettiin näiden toimielinten jäsenten taloissa.
Vuoden 1917 kunnallislaissa säädettiin kunnissa pidettäväksi kunnanvaltuusmiesvaalit. Nämä järjestettiin 4.12.1918 ja tässä valittiin ensimmäinen vaaleilla valittu valtuusto.
Kotikumpu 1919-1924
Pudasjärven kunnan ensimmäinen kunnanvaltuuston kokous pidettiin kauppias K. Pietarilan talossa 2.1.1919. Tässä kokouksessa myönnettiin määräraha kunnankirjurin palkkaamiseksi ja keskusteltiin kunnanhuoneistosta. Pykälässä 17 todetaan ”Huoneistoa tiedustelemaan kunnan huoneistoa varten sekä vuokraehdotusta tekemään valtuuston ensi kokoukselle valittiin pastori A.E. Ruuskanen, kaupanhoit. H. Buller ja apt. O. Wiikinkoski”.
Seuraava valtuuston kokous on pidetty Kotikummulla 26.2.1919 ja tässä kokouksessa 1 § sanotaan ” Kunnan huoneistoksi täksi vuodeksi päätettiin vuokrata opettaja M. Isomursulta huoneet 1000 markan vuotuista maksua vastaan, josta käräjien osalle laskettiin 600 markkaa ja kunnan osalle 400 markkaa.” Samassa kokouksessa seuraavaksi päätettiin määrärahojen varaamisesta kunnanhuoneiston ylläpitoon ja kunnankirjurin palkkaamiseen. Kunnankirjurin ja sairaalan taloudenhoitajan toimet päätettiin yhdistää. Kunnankirjurin palkkaetuihin kuului myös ”vapaa asunto, valo ja lämpö kunnan huoneustossa”. Seuraavana asiana on päätetty lainata kunnan kassaan Pudasjärven säästöpankilta 25 000 markkaa.
Samassa kokouksessa keskusteltiin myös Ranuan ja Pudasjärven kuntien omaisuuden jakamisesta, josta todetaan ”hylättiin, koska näillä kunnilla ei ole mitään yhteistä omaisuutta ”. Kunnankirjurina on tähän aikaan 19.03.1919 alkaen Antti Nevalainen. Tätä ennen kunnan hallintovirkamiehen tehtäviä hoitivat kunnallislautakunnan esimies ja kuntakokouksen esimies, jotka toimivat myös toimielinten puheenjohtajina.
Kunnallisten toimielinten kokoukset siirtyivät pidettäväksi kunnanhuoneelle Kotikummulle.
Kunnan toimitalona toimi vuosina 1919-1924 Kotikumpu, joka sijaitsee osoitteessa Kumputie 1. Nykyisin rakennukset omistavat Jaakko ja Mikko Isomursu ja rakennukset ovat yksityisessä asuntokäytössä. Päärakennus on rakennettu 1914 ja sitä on laajennettu 2005. Rakennus on merkitty kulttuurihistoriallisesti suojeltavien rakennusten luetteloon. Rakennus on säilynyt lähes alkuperäisessä rakenteessa ja ulkoasussa. Ympäristössä on vaalittu vanhaa rakennusperinnettä.
Matti Isomursu vuokrasi tilat kunnalle kunnes hän itse muutti asumaan rakennukseen 1924. Tätä rakennusta kutsutaan pöytäkirjoissa ”kunnan huoneeksi” , ”kunnan huoneustoksi” tai ”Kotikummuksi”.
Ritolan tilan vanha rakennus 1924-1974
Kunnan valtuutettujen kokouksessa 29.09.1924 § 3 on päätetty valtuuttaa konttoristi Aarne Paavola ostamaan tila Ritola kunnalle ja § 13 :ssä päätetään ”Mahdollisesti ostettavan Ritolan palstatilan kauppasumman ennakkomaksuun saadaan käyttää kunnan lääninrahastosta saamaa lainaa.”
Valtuuston kokous 19.11.1924 § 2 ”Ritolan talon kauppa päätettiin hyväksyä ostettuun 47 500 markan kauppahintaan. 18 äänellä yhtä vastaan.” Pöytäkirja loppuu sanoihin ”Ilmoituksen jälkeen julkiluettu kunnan huoneella marraskuun 22 pnä 1924. Antti Nevalainen ”
Ritolan tilan kaupassa kunnalle tuli rakennuksia (entisen päiväkodin kohdalla Ritolantiellä – Pietarilan alueella), joista joku rakennus on toiminut ”kunnan huoneena Ritolassa” kuten kunnanvaltuutettujen kokouksen pöytäkirjassa 22.12.1924 todetaan. Näistä alkuperäisistä rakennuksista ei ole säilynyt yhtään rakennusta – viimeiset rakennukset purettiin 1970-luvulla. Mikäli joku kuntalainen omistaa tai tietää valokuvia Ritolan tilan rakennuksista ajalta 1924-1974, niin ottaisimme mielellämme niistä kopiot kaupungin arkiston käyttöön. On mahdollista että v. 1924 kunnanhuone toimi Ritolan tilan siinä rakennuksessa, jossa sijaitsi vielä 1974 kevättalven sosiaalitoimisto.
Ritolan tilalla sijaitsi aluksi nykyistä rakennusta pienempi rakennus, jossa ”kunnanhuone” sijaitsi. Samassa rakennuksessa asui myös kunnankirjuri ja myöhemmin kunnanjohtaja. Vähitellen kunnan toiminnalle otettiin käyttöön useampia huoneita ja aletaan puhua ” kunnan huoneistosta” ja ”kunnantalosta”. Pöytäkirjoista näkyy, että useimmat kokoukset pidettiin Ritolassa kunnantalolla.
Kunnantoimisto 1936-1974
Pudasjärven kunnanvaltuutettujen kokous 7.4.1934 § 28 ”Keskusteltua kysymystä, kunnantalon laajentamisesta, päätettiin asia jättää kunnallislautakunnalle lähempää valmistelua ja piirustusten ynnä kustannusarvion tekoa varten ja esittämään se valtuustolle. Piirustusten ym. hankkimista varten myönnettiin korkeintaan 1000 markan määräraha, otettavaksi valtuuston käyttövaroista.”
Kunnantalon piirustusehdotus onkin valmistunut 29.5.1934 ja siinä on suunniteltu tilat kunnan toimistoja, käräjien pitoa ja säästöpankkia varten. Tämän suunnitelman mukaista kaunista rakennusta ei kuitenkaan koskaan rakennettu, vaan hanke jostakin syystä raukesi tässä vaiheessa.
Valtuuston pöytäkirja 9.4.1936 § 18 kertoo päätetyn ottaa lainaa Pudasjärven säästöpankista 100 000 mk kunnantalon rakentamiseksi. Tällöin kunnan rahastonhoitaja Jenni Törrölle myönnettiin nämä valtuudet.
Ritolan tilalle rakennetun myöhemmän kunnantoimistorakennuksen on suunnitellut 1936 J. Karvosen Maatalous- ja Kunnallisrakennusten Piirustustoimisto Oulusta.
Valtuusto 14.-15.09.1936 § 13 ”Esitettiin esityslistan nro 3 asia, koskeva lisämäärärahan myöntämisestä Kunnantalon rakentamiseen: Rakennustoimikunnan taholta tuotiin esille, että rakennus ei ole vielä aivan valmis, puuttuu pääasiassa tekemättä lattiat ym, pienempiä töitä, menosumman ollessa kun keskuslämmityslaite 23 000 Smk maksetaan yht. noin 214 000 mark. ja rakennustoimikunnan tiedusteltua, tehdäänkö rakennustyö loppuun vaikka myönnetyt varat Smk 150 000 ovat loppuneetkin, päätettiin yksimielisesti tehdä valmiiksi ja ylitetyt varat otetaan ennakkomaksujen tililtä, joista ensi vuoden talousarvion yhteydessä otetaan lopullisesti päätettäväksi, miten siihen tarvittavat varat täytteeksi kunnanrahastoon järjestetään.”
Valtuuston kokous 20.-21.11.1936 § 2 ”Kunnantalon rakennustoimikunnan ilmoitettua, että kunnantalon rakennus on osapuilleen valmis, päätettiin, että valitaan rakennusten vastaanottajat ja tarkastajat. Valittiin valtuutetut H. Santanen ja K. Sarala.
Samalla päätettiin sanotun rakennuksen tupaantuliaisjuhlat viettää, oheistaen siihen myös ns. yleinen kunnallispäivä -ohjelma. Sanottuun juhlaan päätettiin kutsua kaikki valtuuston jäsenet, aikasemminkin olleet, kunnallis- ym. lautakuntien jäseniä. Tätä tarkoitusta varten valittiin toimikunta joka panee toimeen sanotut juhlat, johon tulivat K. Sarala, I. Katainen, V. Karvonen, A.Wirkkula ja A. Nevalainen. ”
Kunnantoimistorakennus Ritola-tilalle valmistui 1936. Ritolan tilalla kunnanhuone, -huoneisto ja myöhemmin kunnantoimisto on sijainnut vuosina 1924-1974.
Rakennus liittyy kiinteästi Pudasjärven kulttuurihistoriaan, koska siinä on toiminut 38 vuotta kunnalle rakennettu ensimmäinen kunnantoimisto ja 35 vuotta Pudasjärven ensimmäinen päiväkoti. Rakennuksen klassistiset tyylipiirteet ovat hyvin säilyneet. Museovirasto on luetteloinut kohteen Suomen rakennuskulttuurin yleisluetteloon rakennushistoriallisin, historiallisin ja maisemallisin perustein. Nykyisin rakennus on yksityisomistuksessa.
Ylä-Pietarila 1945-1974
Sodan jälkeen, 1940- ja 1950-luvulla tehtävien lisääntyessä kunnantoimisto tarvitsi lisätilaa ja sitä laajennettiin lähellä sijainneeseen Pietarilan pihapiiriin, josta ensimmäinen maakauppa on vuodelta 1945. Pihapiiriin on rakennettu eri vaiheissa eri rakennuksia, joissa on sijainnut kunnan toimistoja, paloasema, autotalleja ja varastoja sekä keskikoulu.
Ritolan pihapiiri ja Pietarilan pihapiiri muodostivat rakennukset, joissa Kunnantoimiston eri toimistot olivat sijoitettuna neljään eri rakennukseen. Näissä rakennuksissa oli sijoitettuna kunnan keskustoimisto, koulutoimisto, maataloustoimisto, rakennustoimisto ja sosiaalitoimisto vuosina 1945-1974.
Vanhemmat virkailijat muistelevat millaista oli työskentely vanhoissa rakennuksissa, joissa huoneet olivat pieniä ja työntekijöitä yhdessä huoneessa useita. Sosiaalitoimiston työntekijät muistavat kuinka kodikas ja joskus todella tiivis tunnelma ajoittain vallitsi vanhalla toimistolla. Pienessä huoneessa saattoi olla kolme työntekijää ja heillä kaikilla asiakkaita. Eräässä huoneessa kolme työntekijää teki työtä saman pöydän ääressä. Todella hyvää sopeutumiskykyä vaadittiin selviytyä näissä olosuhteissa. Aamulla huone oli jäätävän kylmä ja vähitellen lämpesi uunin antaessa lämpöä päivän aikana.
Pietarilan pihapiiristä on säilynyt vain vanhempi päärakennus. Vanhan päärakennuksen rakennusvuotta ei tunneta, mutta se voi olla 1800-luvun lopulta. Tässä rakennuksessa toimi sota-aikaan ja sen jälkeen Kansanhuollon toimisto. Nykyisin rakennuksessa toimii käsityökeskus.
Pietarilan pihapiirissä olleista vanhemmista ja myöhemmin rakennetuista rakennuksista muut rakennukset on purettu vuosien 1945-2000 välisenä aikana niiden jäätyä vähitellen pois käytöstä.
1600-luvulla perustettu Pietarila on yksi Pudasjärven vanhimmista tiloista. Pietarila ja Ylä-Pietarila (käsityökeskus-rakennus) on luetteloitu Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden luetteloon maakunnallisesti arvokkaana rakennusryhmänä. Vanhimmat rakennuksista ovat perimätiedon mukaan 1700-luvulta. Museovirasto luokittelee kohteen seudullisesti merkittäväksi rakennushistoriallisena, historiallisena ja maisemallisten arvojen perusteella.
Kunnanvirasto, kaupungintalo 1974-
Nykyisen kaupungintalon suunnittelu aloitettiin v 1971. Kunnanvaltuusto hyväksyi uuden kunnanvirastotalon huonetilaohjelman 30.6.1971 ja 17.07.1972 § 144 päätöksellä piirustukset ja rakennusselitykset. Loppuvuosi meni tarkempaan suunnitteluun, tarjousten käsittelyyn ja rakentamisen käynnistämiseen. Vuosi 1973 ja kevät 1974 rakennettiin ja 1.4.1974 aloitettiin kunnallinen toiminta nykyisessä rakennuksessa.
Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Kosti Kuronen ja rkm Väinö Mäntylä Oy Suunnittelukeskus-MKR:sta. Rakenteet ja konsruktio ins. J. Haijanen. LVI-suunnittelu dipl.ins. Kyösti Sahari. Sähkösuunnittelu ins. Henry Leving ja ins Pekka Lankinen.
Tilat olivat hulppeat entisiin verraten – omat työhuoneet, monenlaisia mukavuuksia – tilaa, valoa ja lämpöä sekä työrauhaa. Lisäksi kaikki toimistot olivat lähellä saman katon alla.
Kunnanvirastotalon valmistumisen jälkeen 1974 siitä vuokrattiin tilat Kelalle ja työvoimatoimistolle. Talossa oli myös neljä virka-asuntoa. Vähitellen toimistotilojen tarpeen kasvaessa kaikki nämä tilat ovat tulleet myös kaupungin virastojen käyttöön toimistotiloiksi. Lisäksi kaupungin virastoja on myös muualla myöhemmin rakennetuissa kaupungin omistamissa eri toimitaloissa keskustaajaman alueella.
Kunnanvirastoa on laajennettu paloaseman osalta 1981 ja 1996.
Kaupunginvirastotalo on vähitellen viime vuosina remontoitu sisätiloiltaan sekä sähkötöiden ja ilmastoinnin osalta. Ulkoiselta asultaan kaupunginvirastotalo on muuttunut vain pienin osin siitä mitä se oli vuonna 1974 valmistuessa. Ilmastointi- ja kattoremontti vaikutti hieman rakennuksen katolla oleviin varustuksiin, paloaseman osalta rakennus piteni samalla tyylillä toteutettuna ja pääsisäänkäyntiin on rakennettu laajempi eteistila, johon sijoitettiin kaupunginviraston julkinen ilmoitustaulu. Rakennuksesta on poistettu yksi sisäänkäynti Varsitien puolelta ja lisätty takapihan parkkipaikalle menevä sisäänkäynti.
Kaupunginvirastotalon piha uusittiin kokonaisuutena joitakin vuosia sitten, parkkitilaa lisättiin myös takapihalle sekä suuri osa etupihasta laatoitettiin.
Kunnan muuttuessa 1.1.2004 alkaen kaupungiksi on kunnan toimitalossa oleva valomainosteksti ” Kunnanvirasto ” muutettu muotoon ” Kaupungintalo ”.
Tätä kirjoitettaessa (v. 2009) on tilanne, jossa kaupunki jälleen keskittää toimistopalveluja kaupunginvirastotalolle. Rakennemuutosten seurauksena on mahdollista, että toimistotilojen kokonaismäärän tarve kaupungin organisaation osalta pienenee ja kaupunginvirastotalo tulee palvelemaan nykyisessä käyttötarkoituksessaan tulevinakin vuosikymmeninä.
Olen tutkinut pöytäkirjojen, kunnalliskertomusten, rakentamis- ja maanomistusasiakirjojen sekä haastattelujen avulla kunnantalojemme historian ajalta 1868-2009. Kunnalla on ollut vuokrattu tai omistuksessa oleva kunnan toimitalo vuodesta 1919 alkaen. Haluan kiittää monia vanhempia virkailijoita, jotka ovat antaneet oman panoksensa muistitietoina tämän historian kokoon saamiseksi.
Helvi Tuovila
arkistosihteeri
