Kuntakentällä kulunut vuosi on edellisvuoden tapaan ollut monella tapaa poikkeuksellinen. Ensinnäkin kuntien historian suurin muutos on nyt usean harjoituskierroksen jälkeen viimein varmistunut ja tarvittava lainsäädäntö on kesällä eduskunnassa hyväksytty. Hyvinvointialueet käynnistävät toimintansa vuoden 2023 alusta, jolloin sote- ja pelastuspalvelut siirtyvät maakunnallisille toimijoille. Valmistelu on Pohjois-Pohjanmaalla hyvässä vauhdissa, mutta monia liikkuviakin osia 1,5 miljardin euron uudistukseen vielä liittyy. Meillä Oulunkaaren kunnissa palvelujen siirtyminen hyvinvointialueen hoidettaviksi on kertaluokkaa helpompi toteuttaa, kun kuntayhtymämallissa sote-toiminta on jo aikanaan erotettu peruskunnan toiminnasta. Oulunkaaren toimintamallissa on myös sisäänrakennettuna monia samankaltaisia piirteitä kuin nyt hyvinvointialueuudistuksessa on tavoitteena. Uunituore Hyvän Olon keskus, kuntalaisia palveleva Pirtti, toimintaympäristönä laajoine hyvinvointipalveluineen ylittää selvästi sen tason, mitä uudistuksessa terveyskeskuksista tavoitellaan. Oletettavaa on, että uudistus näkyy kuntalaisen arjessa ainakin alkuun melko vähän. Tukipalvelujen sekä kaupungin ja soten rajapinnassa tuotettavien palvelujen osalta on silti vielä paljon selvitettäviä asioita.
Toinen iso uudistus, jota parhaillaan valmistellaan, on työllisyys- ja elinkeinopalvelujen siirtäminen kuntien muodostamien yhteistoiminta-alueiden vastuulle vuoden 2024 aikana. Asian suhteen on tehty valtakunnan tasolla poliittisia linjauksia, mutta lainsäädäntö on vasta tulossa. Vauhti on tässäkin kova ja alkuvuodesta 2022 pitäisi lakien lausuntokierroksen jälkeen edetä. Kuntien työllisyyskokeilualueilla, joita Pohjois-Pohjanmaalla on kolme, toimintamallin periaatteita on päästy jo jonkin verran harjoittelemaan. Myös meillä kokeilun ulkopuolisilla kunnilla on ollut tahtotila tiivistää kuntien välistä yhteistyötä jo ennen muutoksen voimaantuloa.
Kolmantena poikkeuksellisena tekijänä on laaja ja monella rintamalla etenevä yhteiskunnallinen murros, jonka vaikutukset ravistelevat myös kuntakentän rakenteita pitkälle tuleviin vuosikymmeniin. Siirtyminen vähähiiliseen ja jopa hiilineutraaliin yhteiskuntaan on Suomessakin aloitettu. Kehityksen suuntaa meillä ei ole mahdollista enää kääntää, mutta muutoksen vauhtiin ja vaikutuksiin voimme onneksi vielä vaikuttaa. Tavoitteena tulisi olla, että muutokset kohti vähähiilisyyttä ottaisivat huomioon kuntalaisten ja elinkeinoelämän mahdollisuudet pysyä vauhdissa mukana. Ketään ei saisi jättää jälkeen, eikä yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle. Muutoksen toteuttaminen pitäisi tapahtua meidän luontaisten vahvuuksien hyödyntämisen ja yritysten menestymisedellytyksien mukaan. Tässäkään asiassa kannettu vesi ei kaivossa pysy. Lisäksi mittakaavan tulisi olla riittävän laaja. Tarvitaan yksilöiden toimenpiteitä, yhteisöjen onnistumisia, kuntien edelläkävijyyttä ja yrityksien innovaatioita. Lopulta tarvitsemme myös tänne pohjoiseen miljardiluokan investointeja, jotka saavat kehitykseen riittävästi vauhtia. Pudasjärvi on kunnostautunut puurakentamisessa ja on siinä varmasti edelläkävijä. Hirsipääkaupunki tarvitsee kuitenkin myös seuraavia askelia ja konkreettisia toimenpiteitä, joita olemme tuoreessa kuntastrategiassa kuvanneetkin.
Pudasjärven kaupungin toimintaa
Talousarvion käsittelyaikataulua on siirretty hieman normaalia myöhemmäksi. Haasteita on ollut niin oman toiminnan kuin Oulunkaarenkin pysymisessä annetuissa talousraameissa. Kesäkuussa kaupunginhallituksen antama budjettiraami ja talousarvion valmistelun ohjeistus nojasivat vahvasti valtuuston joulukuussa 2020 hyväksymän talouden sopeutusohjelman pohjalle. Toimintakatteen pysyttäminen tiukalla taloudenpidolla ja säästöohjelmalla useamman vuoden käytännössä samalla tasolla olisi annetun ohjeistuksen mukaisesti riittävä toimenpide pitämään talous tasapainossa ja kestävällä pohjalla pitkälle tuleviin vuosiin. Talousarviovalmistelussa tästä on jouduttu kuitenkin antamaan hieman periksi. Ikääntyvän väestön kasvavat palvelutarpeet, myönteisesti kehittynyt lapsimäärä, asiakasmaksujen laaja alentaminen ja uudisrakennuksien myötä ulkoisten vuokrien kasvaminen ovat kuitenkin talouteen vaikuttavia tosi asioita. Osa raamin ylityksistä on ollut pakko hyväksyä.
Vaikka liikkumavaraa ei ole liikaa, nyt käsittelyssä olevassa paketissa on mahdollista suunnitellun tason toteutuessa vastata myös Pudasjärven kaupungin pitkäaikaiseen haasteeseen. Käytöstä poistuneiden kiinteistöjen alaskirjaustarpeet ovat noin 10 miljoonaa euroa. Purkukulut ehkä puolet tästä siihen päälle. Talouden toteutuessa suunnitellulla tavalla ylijäämäisenä meillä on mahdollisuus tulevien vuosien aikana poistaa ja alaskirjata kirjanpidostamme käytöstä poistuneita tai poistuvia kiinteistöjä. Näin saamme vähennettyä myös juoksevia kustannuksia ja poistoja. Siten saamme lisää liikkumavaraa talouteemme.
Investointiohjelman taso liikkuu vuositasolla reilussa kolmessa miljoonassa eurossa. Merkittävimmät investointitarpeet keskustaajamassa liittyvät Nivankankaan uuden omakotitalotonttialueen tiestön ja kunnallistekniikan rakentamiseen, Lakarin koulun peruskorjaukseen ja Suojalinnan suunnan liikennejärjestelyjen kehittämiseen. Syötteen suunnan kasvun mahdollistaminen myös jatkossa edellyttää kaupungilta panostuksia alueen yhdyskuntarakenteeseen. Seuraavina vuosina on vuorossa investointeja Luokkavaaran asemakaava-alueen ja Ollukantien ympäristön kunnallistekniikkaan ja tiestöön. Meidän on myös varauduttava Syötteen jätevedenpuhdistamon uusimiseen, jonka kustannusarvio todennäköisesti vielä tarkentuu.
Pudasjärvellä tapahtuu jatkossakin ja kaupunkimme kehittyy. Myönteistä on, että kehityksessä alueen yritykset ovat vahvasti mukana. Metsäalalla ja puunjalostuksessa on vauhti päällä. Matkailun ja vapaa-ajan asukkaiden tarvitsemat palvelut nostavat vahvasti meidän kaikkien arkipäiväistä palveluvalikoimaamme, joka on aivan eri tasolla kuin pelkästään kantaväestön ostovoiman varassa olisi. Monenlaista myönteistä kehitystä on toteutumassa. Tehdään yhdessä töitä sen eteen, että osaamme hyödyntää näitä mahdollisuuksia ja uuden strategiamme mukaisesti olemme aito luonnonläheinen kyliensä kaupunki, joka perustaa menestyksensä omiin vahvuuksiinsa.
Lämpimät kiitokset kaikille Pudasjärven myönteiseen kehitykseen vaikuttaneille. Erityiskiitokset henkilöstölle jaksamisestanne edelleen jatkuneena poikkeusvuonna!
Tomi Timonen
kaupunginjohtaja
Last modified: 13.1.2022
