Maisema-alueet
Aittojärvi-Kynkään alue
Alue edustaa Kainuun nevalakeudelle tyypillistä järvenranta-asutusta. Rakennuskanta on säilynyt perinteisenä etenkin varsinaisessa Aittojärven kylässä ja Ypykkäjärvellä. Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden järvikyläasutuksen tyypillisimpinä edustajina se on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.
Kollaja ja Kipinän alue
Alueen asutus on tyypillisesti syntynyt kulkuväylän varteen ja viljelykelpoiseen jokilaaksoon. Pääosa nykyisestä asutuksesta on joen varrella olevista Kantolanharjulla ja Kollajanniemellä sekä Kipinän kylässä (kuva). Lisäksi asuttuja alueita ovat Ahosen ja Hakulin rannat sekä Vuorman ja Konttilan alueet.
Taipaleenharjun alue
Kylä on harjulla näkyvine tuulimyllyineen piristävä maisemakohta mm. sitä sivuavan matkailutien kulkijoille. Kylän asukkaat myös hoitavat aktiivisesti asuinympäristöänsä mm. osallistumalla kylän maankäytön suunnitteluun.
Iijoen keskijuoksun alue
Iijoen keskijuoksu alkaa Sotkajärvestä jatkuen Ervastin, Ala- ja Ylä-Kuren kylien kautta Taivalkosken puolelle. Alueella on myös uusia asuinrakennuksia sekä loma-asuntoja, jotka vähitellen muuttavat jokirannan maisemia. Alueella on runsaasti viljelyn ulkopuolelle jääneitä tiloja, jotka ovat yleensä ainakin kesäkäytössä, mikä ylläpitää perinteistä maisemakuvaa. Tyypillisimpänä jokivarren asutuksena se on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.
Puhosjärven alue
Puhosjärvi on luonnonmaisemaltaan edustava vaaraseudun järvikylä. Asutus ja viljelykset ovat sijoittuneet Puhoksen kylän ohella niemiin, kuten Juurikkaniemeen, Materoniemeen, Puhosniemeen ja Pääahoon. Suurista korkeuseroista johtuvat pitkät näkymät isolle järvelle saarineen ja ranta-asutuksineen muodostavat vaikuttavan maisemakokonaisuuden.
Naamangan-Syötteen alue
Maisemakokonaisuus, joka sijaitsee keskimäärin 200 metriä merenpinnan yläpuolella olevassa vaaramaastossa. Alueella on Suomen eteläisin tunturi, kalastajien suosima Pärjänjoki, Naamankajoki jne. Syötteen alueesta on tullut 1980-luvulla suosittu matkailukohde, jossa on mahdollisuus mm. talvisin lasketteluun ja murtomaahiihtoon, kesäisin kalastukseen ja eräretkeilyyn. Rakentaminen ja alueen aktiivinen käyttö ovat voimakkaasti muuttaneet alueen luonnonmaisemaa matkailukeskuksen alueella.
Malisensuon asutusalueet
Kainuun vaaraseudulla oleva asutustoimintaan käytetty alue, jonka päätarkoituksena oli lisätä elintarviketuotantoa ja asuttaa kodittomiksi jäänyttä väestönosaa. Aikaa myöten muuttuneiden olosuhteiden takia asukkaita on muuttanut muualle ja tiloja on tämän myötä autioitunut. Asutusalue tulisi säilyttää esimerkkinä 1950 – 60 luvun raivaajatyöstä.
