Jätevesien käsittely

Haja-asutuksen jäteveden käsittelyä koskeva lainsäädäntö uudistui keväällä 2017. Uusi valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) muutos (19/2017) tulivat voimaan 3.4.2017. Lainsäädännön muutoksessa jäteveden käsittelyvaatimuksia nostettiin asetuksen tasolta lain tasolle ja säädöksiä selkeytettiin. Merkittävin muutos tuli puhdistusvaatimusten noudattamisen siirtymäaikoihin, joiden pääperusteina ovat nyt vesiensuojelulliset tekijät. Jos kiinteistö sijaitsee enintään 100 m päässä vesistöstä tai merestä tai pohjavesialueella, on järjestelmä kunnostettava 31.10.2019 mennessä. Kiinteistön sijaitessa näiden alueiden ulkopuolella, on järjestelmä uusittava puhdistusvaatimukset täyttäväksi, kun kiinteistöllä tehdään vesijärjestelmiä tai muuta suurempaa luvanvaraista remonttia tai tietynlaisia korjaus- tai muutostöitä.

Edellä mainittujen säädösten lisäksi jätevesistä ja niiden käsittelyssä syntyvistä jätteistä on säädetty mm. maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa, jätelaissa, terveydensuojelulaissa ja -asetuksessa, vesihuoltolaissa ja lannoitevalmistelaissa. Kunnat voivat antaa tarkempia ja valtakunnallista tasoa tiukempiakin paikallisia määräyksiä mm. kaavassa, ympäristönsuojelumääräyksissä ja rakennusjärjestyksessä.

Ympäristönsuojelulaki antaa raamit jäteveden puhdistamiselle

Ympäristönsuojelulain luvussa 16 asetetaan jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus ja annetaan kriteerit puhdistamisvelvollisuudesta poikkeamiselle. Ympäristönsuojelulain mukaan jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kiinteistöllä on oltava sen käyttöön ja olosuhteisiin soveltuva jätevesien käsittelyjärjestelmä. Ympäristönsuojelulaista löytyvät myös perustason puhdistusvaatimukset orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja -typen osalta (taulukko alla). Laissa ei siis määrätä käytettävää puhdistuslaitteistoa, vaan annetaan tavoiteltavat puhdistustehot prosenttilukuina, joita verrataan asetuksessa määriteltyyn kuormituslukuun.

Taulukko 1: Kuormitusluku ja puhdistustasovaatimukset.

Puhdistusvaatimus koskee kaikkia jätevettä tuottavia kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet viemäriverkostoon paitsi sellaisia toimintoja, joihin on ympäristölupa. Se milloin puhdistusvaatimukset tulee täyttää, riippuu kiinteistön iästä, sijainnista ja kiinteistöllä tehtävistä toimista. Jätevesiä ei tarvitse puhdistaa, mikäli syntyvän jäteveden määrä on niin vähäistä, että siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa (155 §). Tällaisia nk. vähäisiä jätevesimääriä syntyy usein esimerkiksi vapaa-ajan asunnoilla, jotka ovat kantoveden varassa ja joissa ei ole käytössä vesikäymälää eikä muitakaan vesivarusteita. Vähäiset jätevesimäärät voidaan johtaa hallitusti maahan ilman puhdistamista, mutta suoraan vesistöön ei vähäisiäkään jätevesiä saa johtaa.

Käsittelyvaatimuksista voidaan poiketa myös muutamissa muissa tapauksissa. Nk. automaattinen ikävapautus (238 §) oikeuttaa ne vakituisen asutuksen kiinteistönhaltijat, jotka 9.3.2011 olivat täyttäneet 68 vuotta, poikkeamaan vaatimuksista, mikäli käytössä on toimintakuntoinen järjestelmä. Puhdistusvaatimus siirtyy siis täytettäväksi kiinteistön tuleville käyttäjille. Kunta voi myös hakemuksesta myöntää ranta- ja pohjavesialueilla nk. lykkäyksen, eli määräaikaisen poikkeamisen enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, mikäli ympäristökuormitus on huomattavan vähäinen tai käsittelyjärjestelmän parantaminen on kustannuksiltaan kiinteistönhaltijalle kohtuutonta (157 §). Kohtuuttomuutta arvioidessa kunta ottaa huomioon mm. viemäriverkoston laajentumisen kiinteistön sijaintialueelle lähitulevaisuudessa, kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkean iän tai muut vastaavat elämäntilanteet sekä muut sosiaaliset esteet, kuten pitkäaikaisen työttömyyden tai sairauden.

Huomioitava on, että em. poikkeamiset koskevat pelkästään puhdistusvaatimusta, kiinteistöllä tulee kuitenkin aina olla selvitys jätevesijärjestelmästä sekä sen käyttö- ja huolto-ohjeet. Rakenteiden kunnossapito kuuluu kaikkien kiinteistöjen tehtäviin. Ympäristönsuojelulain mukaiset poikkeamiset eivät myöskään koske vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla voimassa olevaa liittymisvelvollisuutta, vaan sitä säätelee vesihuoltolaki.

Talousjätevesiasetuksella tarkennetaan vaatimuksia

Talousjätevesiasetuksessa (157/2017) määritellään laskennallinen yhden henkilön käsittelemättömän jäteveden kuormitus aineiden osalta, joita puhdistusvaatimukset koskevat (taulukko). Asetuksessa säädetään myös ohjeellinen, ankarampi puhdistustaso mahdollisia kuntakohtaisia ympäristönsuojelumääräyksiä varten pilaantumiselle herkille alueille. Jätevesijärjestelmän asiakirjojen täsmentävät vaatimukset löytyvät asetuksesta. Jokaisella kiinteistöllä tulee olla selvitys siitä, millaista ja kuinka paljon jätevettä syntyy ja miten se nykyisellään käsitellään. Jätevesijärjestelmällä tulee olla myös käyttö- ja huolto-ohjeet.

Kuntakohtaisilla määräyksillä otetaan huomioon paikalliset olosuhteet

Paikalliset olosuhteet voivat tehdä alueen enemmän jätevesivaikutuksille herkiksi, kuin mitä valtakunnallinen sääntely olettaa. Tällaisia olosuhteita ovat mm. tärkeät pohjavesiesiintymät, herkät vesistöt tai tiivis asutus. Kunta voi kohdistaa tällaisille pilaantumiselle herkille alueille tiukempia vaatimuksia jäteveden käsittelyn suhteen, esimerkiksi kaava- tai ympäristönsuojelumääräyksillä. Määräykset voivat poiketa asetuksen ohjeellisesta tasosta ja asettaa siten rajoituksia järjestelmän valinnalle tai sijoittamiselle. Myös mm. Pudasjärven rakennusjärjestys ottaa kantaa jätevesirakenteiden sijoittamiseen ja luvanvaraisuuteen. Jätevesijärjestelmän uudistaminen vaatii yleensä toimenpideluvan kunnasta.

Vapaamuotoiset hakemukset poikkeamisesta jäteveden käsittelyvaatimuksista käsittelee Oulunkaaren ympäristöpalvelut.

Jätevesineuvontaa

• Ympäristöopas: Haja-asutuksen jätevedet (pdf)
• Jätevesiopas (pdf)
• Ympäristö.fi
• ProAgria Oulu